Kolmas päivä. Koodaus alkaa olla jo hanskassa! Vai alkaako?

Ohoh! Huomasin nyt lokakuun lopussa, että tämä elokuun alussa aloittamani blogikirjoitus on jäänyt kuvien lisäämisen asteelle. Taidan pistää tämän nyt julkisuuteen, vaikka en jaksakaan kirjoittaa mitään. 

Kuvat ovat siis Innokas-verkoston koodauskoulutuksen kolmantena päivänä otettua, elokuussa Helsingissä. Kuvat puhukoon puolestaan!

Tuo alla oleva lause on ainoa, jonka elokuussa olin ennättänyt kirjoittaa:

Kolmas ja viimeinen päivä koulutusta. Arto esitteli aamulla Majava-kilpailua.

Matematiikkaa(ko)?

Minuun oltiin tuossa syksyn loppupuolella yhteydessä matematiikkalehti Solmusta. En ole yhtään sen kummemmin matematiikkaan suuntautunut luokanopettaja, vaikka aikoinaan luinkin ne yläasteen laajemmat matikkakurssit (vai miten niitä silloin kutsuttiin?) ja lukiossa olin laajan matikan ryhmässä. Mutta kuten sen aikainen opettajani voi todistaa, en loistanut taidollani yhtään. Taustalla oli haluni opiskella lääkäriksi. Mutta sille alalle en sitten suuntautunut, vaan itselleni mielestäni paljon paremmin sopivalle kasvatustieteen saralle.

Minua oli kuitenkin suositeltu, kun lehden toimimuksessa etsittiin luokanopettajaa, jolla olisi jotain sanottavaa ohjelmointiopetuksesta.

Kuten olen tässäkin blogissa kirjoittanut, olen pistänyt noin vuoden ajan oppilaani ajoittain kokeilemaan erilaisia tarjolla olevia koodausivustoja. En osaa itse koodata, mutta jonkinlainen perustaju näistä asioista kuitenkin on. Kun olin kauan sitten lukiossa, oli meillä jotain atk-tunnin nimellä kulkevia opintoja, joissa kirjoitettiin käskyjä ja loppuun "run" ja sitten jokin täplä vilkkui. Tämän enempää en niistä muista.

Näillä erilaisilla koodauksen perustaitoja harjoittavilla sivuilla pääsee kokeilemaan ohjelmointia niin, että pitää miettiä mihin järjestykseen laittaa sopivia käskyjä, jotta haluttu toiminto tapahtuu. Usein pääsee myös kurkkaamaan, miltä tämä näyttää koodikielellä.  Tuollainen käskyjen valinta ja järjestäminen on mielestäni hyvin kehittävää ja onkin ollut kiehtovaa seurata, kun alakoulun oppilaat miettivät otsa kurtussa näitä asioita. Ilo onnistumisesta on varsinkin haastavimmissa tehtävissä käsin kosketeltavaa. Olen itsekin ihmetellyt iltapäivän hurahtamista, kun olen halunnut saada sovelluksen hahmot tekemään vielä jotain.

En ole kuitenkaan ihan varma, mikä pointti tässä koko koodaustohinassa on. Pitäisikö jo alakoulun puolella alkaa opetella ihan koodauskieltä? Vai riittääkö tulevan ops:n toteuttamiseen tällaisten netistä löytyvien sovellusten käyttäminen pelillisesti? Jos riittää, ei tämä osa uutta opetussuunnitelmaa ole mikään ongelma. Oppilaat kyllä osaavat käyttää tarjolla olevia ohjelmia, kunhan opettaja osaa ne heille osoittaa. Mutta jotenkin tuntuu kuitenkin tarpeelliselta pohtia tätä koodaamista ja/tai ohjelmoimista (onko se ihan sama asia?) vähän syvemmin. Luulisin, että osa oppilaista pitää näitä juttuja mukavana ajanvietteenä. Osa miettii tosissaan ja heidän aivonsa saavat hyvää yleisjumppaa. Ja eiköhän löydy niitäkin, jotka osaavat jo kuudellella luokalla koodata jotain mullistavaa. Toivottavasti tälläisille tapauksille löytyy mielekästä tekemistä!

Ai niin, se matematiikkalehti Solmu. Kirjoitin pienen jutun ja se on nyt julkaistu heidän uusimmassa numerossaan. Tästä pääset lukemaan sen! Aikamoisessa seurassa tekstini siellä on, kaikenlaisten lukiouudistusten joukossa...

Koodaamisesta

Hämmästyin, kun huomasin, etten ole kirjoittanut tähän blogiin sitten syyskuun. Tässä näkyy se, että kirjoitan monia blogeja. Tämä "emoblogi" jää näköjään ajoittain heitteille. No, nyt on taas vähän yleisempää asiaa, joten istahdin koneen ääreen.

Tällä kertaa pohdin koodaamista koulumaailmassa. Tähän minut innoitti aamulla Facebookiin linkitetty Helsingin Sanomissa julkaistu Jussi Sippolan kirjoitus "Näillä vinkeillä pääset alkuun koodin opettelussa".

OPS 2016 -luonnoksessa puhutaan koodaamisesta koulussa paljon. Tämä herättää monessa opettajassa hämmennystä ja onkin hienoa, että julkisuudessa on alkanut näkyä Jussi Sippolan tekstin kaltaisia, käytännönläheisiä kirjoituksia aiheesta.

Opetus vuosiluokilla 1-2 -kohdasta OPS 2016 -luonnoksessa löytyy tämä:

"Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista."

Opetus vuosiluokilla 3-6 -luonnoksessa puolestaan kirjoitetaan näin:

"Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista."

Kun haen hakukoneella määritelmää sanalle koodaus, saan vastauksen, että koodaus voi viitata eri asioihin: algoritmi, koodaus-dekoodaus -järjestelmä tai ohjelmointi. 

Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.  Algoritmi on alunperin matemaattinen käsite. Alakoulussa opetettavat menetelmät kuten jakokulmassa laskeminen ja allekkainkertominen ovat algoritmeja. Nykyisin algoritmin käsite liitetään kuitenkin erityisesti tietotekniikkaan. 

Koodausjärjestelmä on minulle oudompi käsite. Siis tietenkin ihan järkeenkäypää, järjestelmä, jolla koodataan. Mutta mitä se koulussa tarkoittaa? Google-haku sanalla ei tuonut lisävalaistumista. Selityksiä otetaan vastaan!

Ohjelmointi tarkoittaa tietokoneelle tai vastaavalle laitteitteelle jollain tavalla annettavia toimintaohjeita. Tietokoneille ohjeet on annettava konekielellä, jotta laite ymmärtää. Jokainen opettaja taitaa tunnistaa tilanteen, jolloin annetut ohjeet eivät tehoa oppilaisiin ja tuntuu, että puhuu latinaa seinille. Ehkä tämän ohjelmoinnin kanssa on vähän sama tunne...

No mitenkäs tämä kaikki sitten näkyy koulussa?

Uusi Ops:han tulee toki voimaan vasta sitten 2016. Mutta eihän mikään estä ja on ehkä suorastaan järkevää alkaa opetella näitä asioita jo nyt.

Yksi Jussi Sippolan mainitsemista koodaamisen harjoitteluun sopiva sivu on Koodaustunti.fi . Sitä minä olen jo käyttänyt tai tarkemmin sanottuna antanut oppilaitteni käyttää. Olen kirjoittanut siitä luokkakohtaisessa blogissani jo jo viime keväänä. Silloin siinä oli vielä hassuja alkuvaikeuksia, eli ohjeet tulivat milloin milläkin kielellä. Se ei kuitenkaan haitannut, vaan oli ihan hauskaa. Nyt tällaisia ongelmia ei varmaankaan enää ole. Mutta Koodaustunti on siis kokeiltu ja hyväksi todettu. 

Codeacademyä en ole kokeillut. Se vaatii rekisteröitymisen, mutta sen myötä ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Ehdottomasti aion kokeilla tätä. 

Kolmas Sippolan artikkelissa mainittu sivusto on Lightbot. Myös tämä on minulle vielä tuntematon. Kokeilen ja kerron sitten, mitä pidin.