Antiikin Rooman asioita pelissä

Tein taannoin yhteen historian kirjan kappaleeseen pelillisen version. Olihan siinä aika iso homma pientä oppimisaluetta varten, mutta tulihan kokeiltua. Oppilaat tykkäsivät ja kokivat oppivansa.

Kyseessä oli siis "Hallitsevat roomalaiset" -kappale. Keksin kappaleen asioita suuren joukon kysymyksiä, jotka tulostin taulukkomuodossa niin, että kysymyksen edessä oli tyhjä solu.

Kukin 3-4 hengen ryhmä sai kysymyslomakkeen. Ohjeena oli ottaa haluttu määrä historian kirjoja mukaan käytäville, kun lähdetään metsästämään vastauksia.

Vastaukset löytyivät koulun käytävien seiniltä. Kopioin ne tuollaiselle ruskehtavalle paperille, että näyttäisivät vanhoilta... 

Oikean vastauksen löydyttyä kyseinen kirjain kirjoitettiin kysymyksen edessä olevaan ruutuun. Kuten odottaa saattoi, osa ryhmistä teki työn nopeasti ja oikein. He palasivat luokkaan etuajassa, noin 30 minuutin kuluttua ja saivat pelata lautapelejä lopputunnin. Osalla taas vastausten löytyminen kirjan tekstistä itsenäisesti oli haastavaa ja työ jäi kesken tunnin päättyessä. 

Seuraavan tunnin alussa kävimme vielä oikeat vastaukset keskustellen läpi. Oppilaiden palaute oli hyvää. Mietin, että voisin pistää heidät tekemään toisilleen vastaavia juttuja. 

Kuvia pelillisistä tuotoksista

Lupaukseni mukaisesti kysyin tänään oppilailta luvan ja sen saatuani otin kuvia viime päivien tuotoksista. Uusia kuvattavia juttuja ei kuitenkaan tänään syntynyt. Pidin lähestyvien kokeiden vuoksi aika tavallisia tunteja, joissa kävimme läpi koealueita. Sekä minulla että oppilailla oli tunne, että olisi tämänkin voinut hoitaa jotenkin hauskemmin. Mutta vielä en tähän hätään ollut ennättänyt tehdä mitään peliä. 

Olen kyllä käyttänyt jo vuosia paljon esimerkiksi Kahoot'ia tai Quizlet'ia ja aika usein teettänyt erilaisia projekteja, jolloin ei ollakaan edetty samaan tahtiin kirjoissa eteenpäin. Mutta laajempien pelillisten kokonaisuuksien luomiseen ei ole kaiketi riittänyt itseluottamus tai sitten ei vain ole löytynyt aikaa ja energiaa. 

Tässä nyt kuitenkin kuvia viime perjantaina Space Adventure -tunnista. Hyvin erilaisia näkemyksiä eri ryhmillä!

Tässä erittäin tarkasti lyijykynällä piirretty avaruusalus:

Tässä hieman ronskimmin vedetty raketti, jonka nimessä huumoria:

Tässä on yhdistetty hienosti vesivärejä, lyikykynää ja puuvärejä sekä tusseja:

 Tämä tehtiin suurimmaksi osaksi tussilla, huolellisesti piirtäen. Hyytelöplaneetta oli kyseessä.

Tämä ryhmä koki todellista luomisen riemua, sen verran vauhdikkaasti väriä läiskivät väriä paperille. Naurusta ei meinannut tulla loppua edes esittelyvaiheessa. Hauskaa oli!

Kuvasin tänään lisäksi joitain juttuja yhden ryhmän Jaettu maa -projektin tuotoksista.

Jaettu maa -projekti tulee varmaan jatkumaan ainakin 2-3 viikkoa. Ja sen verran hyvältä työtavalta tämä vaikuttaa, että jatkamme varmaan heti perään jolloin vastaavalla jutulla. 

Kuten jo eilen kerroin, tulostin ja laminoin kultarahoja palkinnoiksi tehdyistä tehtävistä. Lisäsin itse nuo "sataset" kolikoiden keskelle. Skotlantilainen opetusharjoittelimme Susannah leikkasi ne neliöiksi ja sovimme oppilaiden kanssa, että he itse leikkaavat saamansa kolikot ympyröiksi.

Oppilaat ovat ihanan innoissaan konkreettisista kolikoista, verrattuna esimerkiksi siihen, että vain merkitsisin pisteet johonkin taulukkoon. Vaivan arvoista, sanoisin!

Askartelimme kolikoille henkilökohtaiset kolikkokuoret. Tigeristä ostamani paperiteippi oli suuressa suosiossa kuoria kootessa. Kopioin kuorien kaavat nekin monen värisille papereille, joten luokkaan tuli paljon värikkäitä yksityiskohtia.

Laitan aina uudet, ansaitut kolikot klemmarilla kiinni, jonka jälkeen pari voi keskenään päättää, miten ne sillä kertaa reilusti jaetaan heidän kesken. 

Pelillisiä opetuskeinoja

Pitkästä aikaa  täällä!

Syystä tai toisesta olen pitänyt pari vuotta taukoa blogikirjoittamisesta. Tai no, ajoittain olen rustannut jotain eTwinning-lähettiläiden blogiin Luokkahuoneena Eurooppa. Mutta tänne en ole lisännyt uutta tekstiä pitkään aikaan.

Koulullani kävi muutama viikko sitten vierailulla pari opettajaa, jotka olivat kuulemma innostuneet tulemaan seuraamaan opetustani luettuani blogiani. Eli ilmeisesti täällä on ollut kävijöitä vieläkin. Mukavaa kuulla. Mutta on kuitenkin varmaan korkea aika herättää tämä harrastus henkiin!

Syynä siihen, että istun jälleen naputtamassa kirjoitusta on se, että osallistuin viime keskiviikkona Tutoropettajien päivään Hämeenlinnassa ja ehdin siellä saada istumapaikan huoneesta, jossa kerrottiin innostavasti pelillisyydestä koulussa.

Nyökyttelin ja innostuin! Ja mikä onni, lukuisia ideoita ja ajatuksia löytyy netistä, Pelillinen-sivulta!

Sivuja ylläpitävät opettajat Teppo Manninen, Tomi Tolonen ja Pekka Hummelin, jotka olivat kaikki paikalla kertomassa kokemuksistaan. Opetushallitus seisoo hankkeen takana.

On aina voimaannuttavaa saada kuunnella asiastaan innostuneita ihmisiä. Niin kävi nytkin! Uskon alkavani kehittää itsekin aiempaa enemmän pelejä opetukseni tueksi ja siihen löytyy tukea Pelillinen-sivulta.

Toisaalta siellä on valmiina vaikka minkälaisia peliesimerkkejä, jos omat aivot eivät juuri nyt ole luovassa tilassa. Niillä minä aloitin nyt.

Meillä oli koululla viime viikolla moksu-viikko, joten takaisin Hämeenlinnasta palattuani torstai kului niissä tunnelmissa. Perjantaina sen sijaan minulla oli pari viimeistä tuntia oman viitosluokkani kanssa. Kokeilimme siinä sitten Space Adventure -peliä, jonka ostin Hämeenlinnassa. Oppilaat innostuivat kovasti. Mukavaa oli se, että touhuamisen lomassa oli myös mahdollisuus jutella luokkakavereiden kanssa moksuviikon kokemuksista, kun oli oltu sekaryhmissä muiden luokkien kanssa. 

Pelissä piti piirtää erilaisia avaruusseikkailun osasia sen mukaan, mitä ryhmille jakamissani korteissa luki. Avaruusaluksia, planeettoja, asumuksia, ravinnonhankintakeinoja jne. Tarkoitus oli päästä hassunkurisiin ja outoihin ratkaisuihin ja se totisesti luokassamme toteutui. Kullakin muutaman oppilaan ryhmälle oli yksi A2-kokoinen kartonki ja kyniä, liituja, tusseja, vesivärejä yms. heidän oman valintansa mukaan.

Lopputulosten joukossa oli hyvin hillitty ja tarkasti piirretty lyijykynäavaruus, aivan sekopäinen väripläjäys (heidän planeettansa taisi olla hyytelöplaneetta ja tunnelma hassunkurinen) ja myös siististi ja nätisti taiteiltuja kokonaisuuksia. Lisään kuvia tänne huomenna!

Maanantaina aloitimme sitten Pelillinen-sivulta löytämäni kirjoittamista ja piirtämistä yhdistävän "Jaettu maa" -projektin. Oppilaat valitsivat ensin itselleen parin. Heijastin näkyville kuvan, jossa esiteltiin kaksi erilaista reittiä, sininen reitti Suurmetsän puolustajina tai punainen reitti Tulen kansan taistelijoina. Onneksi puolet pareista valitsi sinisen ja puolet punaisen, ei tule ongelmia myöhemmässä vaiheessa, kun eri väriset parit ryhtyvät työskentelemään neljästään.

Oppilaat ovat innoissaan ja ovat pyytäneet saada tehdä tätä joka päivä. Nyt he ovat jo piirtäneet ja kirjoittaneet asuinpaikastaan (toisilla värikäs ja leikkisä, toisilla karu ja ankea), keksineet, miten ovat tavanneet, kuvailleet kuningatartaan (valon ja varjon kuningatar, reitistä riippuen), keksineet esteradan tai hyökkäyssuunnitelman, sekä suunnitelleet haarniskat.

Kullakin parilla on pahvikansio, johon sivut kerätään. Minä otan ne aina välissä tarkastukseen, isken sivuille leimoja sen mukaan, kuinka monta kultarahaa sillä ansaitaan ja annan sitten palautuksen yhteydessä niitä kultarahoja. Ne on tulostettu ja laminoitu, ei sen kummempaa...

Askartelimme tänään myös yksinkertaiset kolikkokuoret. Palkintokolikot saa aina pari, mutta he päättävät keskenään, miten ne jaetaan. Jos toinen on tehnyt selvästi enemmän hommia, ei kolikoita ehkä jaetakaan tasan.

Keksimme myös tänään ison joukon asioita, joita projektissa ansaituilla kultakolikoilla voi "ostaa". Sisävälitunteja, opettajana toimimista, nyyttäreitä, ulkona pidettyjä tunteja jne. Oppilaat olivat kekseliäitä, mutta kuitenkin realistisia. Ja keskustelivat hienosti eri asioiden reiluista hinnoista. Ja heti heräsi keskustelua siitä, aletaanko koko ryhmän voimin säästää elokuvapäivää varten tai hankkiiko jokainen, mitä itse haluaa.

Olen jo nyt nähnyt vaikka kuinka monta positiivista asiaa tässä:

- innokasta kirjoittamista siististi (jos ope ei saa tekstistä selvää, ei tipu kultarahoja)
- mielikuvituksellista piirtämistä
- jännittäviä ratkaisuja (motivoiva aihe selvästi, fantasiatyyppinen seikkailu)
- työnjaosta sopimista, kunkin vahvuuksien hyödyntämistä
- innokasta osallistumista ostettavien juttujen miettimiseen
- tavoitteiden asettamista

Otan huomenna koululla enemmän kuvia ja kirjoitan lisää kokemuksistamme pelillisessä luokassa!

Uuden kynnyksellä

Tämä on ollut hieman mystinen kouluvuosi. Perustyö on ollut hyvällä tavalla samanlaista kuin ennenkin, mutta jotkin jutut, kuten blogikirjoittelu, ovatkin sitten jääneet vähemmälle. Olen ihmetellyt asiaa itsekseni, mutta päättänyt olla ottamatta siitä stressiä. Kyllä sitä tekstiä taas pukkaa, kun on jotain sanottavaa ja vireystaso kohdallaan.

Vaihdan uuden lukuvuoden alkaessa koulua oltuani 14 vuotta samassa työpaikassa. Koen erittäin ristiriitaisia tunteita juuri nyt. Olen viihtynyt nykyisellä koulullani erittäin hyvin ja työporukasta on muodostunut tiivis ystäväjoukko, ainakin minä koen näin. Hyvän ja lämpimän ilmapiirin aistivat ja siitä mainitsevat miltei kaikki vierailijat. Mikä siis sai minut hakeutumaan pois?

Valmistuin luokanopettajaksi vuonna 1996 oltuani jo vuoden sijaisena. Kahta äitiyslomaa ja yhtä vuorotteluvapaavuotta lukuunottamatta olen ollut työssä siitä saakka. Ja nyt siis miltei 15 vuotta samassa paikassa. Kaikki kolme kouluani ovat olleet vanhoja kyläkouluja ja nyt menen upouusiin tiloihin. Se on tietysti yksi suuri muutos. Eniten tähän on kuitenkin vaikuttanut se, että haluan kehittyä opettajana koko ajan. Tuntuu, että olen ammentanut nyt niin paljon hyvää, mitä nykyinen ympäristö voi tarjota. On siis aika haastaa itseni uudessa paikassa.

On hyvä joutua tarkistamaan omia mielipiteitään ja käytänteitään ja myös saada ympärilleen paljon aiempaa suurempi työyhteisö. Paljon muita opettajia, joiden kanssa tehdä erilaista yhteistyötä. Olen ollut erittäin hienossa tilanteessa nämä viime vuodet, kun minua on ympäröinyt päättäväisesti koulun parasta ajatteleva opettajakunta, muusta henkilökunnasta puhumattakaan. Yhteistyö on ollut yleensä helppoa ja palkitsevaa.

Nyt uuden yhtenäiskoulun syntyessä meiltä kaikilta vaaditaan paljon. Tulee olemaan mielenkiintoista havainnoida omia reaktioitani eri tilanteissa. Mahdanko olla kovinkin ujo kymmenien opettajien opettajanhuoneessa? Miten ihmeessä opin edes murto-osan oppilaiden nimistä? Miten tuleva luokkani ottaa minut vastaan? Kuinka selviydyn digitutorin pestistä? Muistanko ottaa avainlätkän aina mukaan? Tähän saakka olen pärjännyt ihan tavallisilla avaimilla...

En ole vuosikausiin ollut ensimmäisen luokan opettaja, joten minulle tulleet oppilaat ovat aina olleet ainakin jossain määrin tuttuja välitunneilta tai koulun yhteisistä tilaisuuksista. Vaikka nyt on tulossa neljäs luokka opetettavaksi, en tällä kertaa tiedä heistä vielä mitään muuta kuin lukumäärän ja luokka-asteen. Pidän toki vielä siirtopalaverin heidän nykyisen opettajansa kanssa, mutta on tämä joka tapauksessa hyvin erilaista kuin vuosiin.

Aikamoinen hyrskynmyrsky päässä...

Ohjelmointikoulutus

Minä olen viime päivinä ollut todella syvällä ohjelmoinnin maailmassa. Osallistuin itse viikonloppuna Helsingissä Robbo-robotin käyttökoulutukseen. Maanantaina pidin ohjelmointikoulutuksen puolikkaana vesona oman ja naapurikoulun opettajille.

Helsinkiin sain kutsun, vaikka olenkin jo kokenut Robbo-robotin opetuskäytössä. Me-säätiö ja Robbo olivat valinneet 25 koulua saamaan lahjoituksena robotteja ja opetusmateriaalia. Näiltä kouluilta oli kutsuttu opettajia kouluttautumaan. Minä pääsin mukaan, sillä voitimme syksyllä Robbo-pilotissa mukana olleiden koulujen välisen videokilpailun ja saimme sitä kautta koulullamme olevat robotit omiksi.

Oli todella hienoa päästä yhteen samoista asioista innostuneiden opettajien kanssa. Meitä oli joka puolelta Suomea, pieniltä ja suurilta kouluilta. Oli myös silmiä avaavaa kuulla eri koulujen olosuhteista...

Koulutus oli hyvä. Vaikka en itse Robbo-robotin ohjaamisesta oppinut juurikaan uutta, olivat ohjelmoinnin asemaa koulussa kartoittavat puheenvuorot erittäin hyviä. Meille puhuivat mm. Ulla Nordin Me-säätiöstä, Kati Sormunen Innokas-verkostosta sekä Juha Paananen, ainakin Koodikoulusta tuttu mies. Innostavaa!

Siitä se varmaan johtuikin, että sunnuntaina kotiin palattuani rakensin koko maanantaille varaamani esityksen uusiksi...  Omatkin ajatukseni selkiintuivät, enkä enää kokenut aiempaa esitystäni tarpeeksi kattavaksi.

Maanantaina sitten aloitin vähän teoreettisemmin, tosin teimme myös viikonloppuna oppimiani käytännön ohjelmointiharjoituksia, vielä siinä vaiheessa ilman laitteita. Suuri osa koulutuksesta vietettiin kuitenkin itse tehden. Osa aloitti tietokoneilla Scratch-ohjelmalla, osa iPadeilla Scratch Jr:iin tutustuen. Moni kokeili mitään tällaista ensimmäistä kertaa.

Esittelin valkokankaalla myös Koodaustunnin, CodeCombatin (tutustuin siihen muuten itsekin juuri hiljattain) sekä LightBotin. Moni kokeili niitä. Ainakin CodeCombattia on jo kokeiltu luokassakin koulutuksen jälkeen.

Tekaisin lopussa siltä istumalta Kahootilla kyselyn ajatuksista ohjelmoinnin suhteen ennen ja jälkeen koulutuksen. "Opin aika paljon, kyllä tämä tästä" -vastaus sai eniten ääniä, joten kouluttajalle jäi hyvä mieli!

Uudelle koululle töihin

Nyt on mielenkiintoinen kevätlukukausi. Olen viimeisiä kuukausia työssä nykyisellä koulullani, jossa on meneillään jo 14. työvuosi.  Aloitan elokuussa uuden lukuvuoden suurella yhtenäiskoululla täällä Mäntsälässä, joten muutos on melkoinen verrattuna pieneen kyläkouluun.

Siirto tapahtuu omasta aloitteestani, joten vaikka ajoittain koen suurta haikeutta miettiessäni, että jotain tapahtuu viimeistä kertaa tai jotain oikein mukavaa tapahtuu koulullani, olen kuitenkin innostunut ja edelleen tyytyväinen päätökseeni vaihtaa työpaikkaa. Toki työnantajana jatkaa edelleen Mäntsälän kunta.

Olen ollut reilut 20 vuotta opettajana ja kaikki ne vanhoilla kyläkouluilla. Oppilasmäärä on vaihdellut 60-100 välillä. Tulevassa Riihenmäen yhtenäiskoulussa oppilaita tulee olemaan noin 700. Huh...

Luokka-asteeni on jo selvillä (sitä ei ole vielä kerrottu oppilaille, joten pidän sen tässäkin vielä salassa) ja tänään työmaakierroksella pääsin käymään jo tulevassa luokkatilassani toisessa kerroksessa. Aika outoa, mutta mukavalla tavalla kutkuttavaa.

Uutuuttaan tuoksuvat tilat, upouudet kiintokalusteet. Vihreisiin kalusteisiin pitää vähän totutella...

Ikkunastani näkyy hyvin välituntipihalle. Mitenköhän sitä selviää valvontavuoroista näin suuressa koulussa? Minulla on surkea nimimuisti...

Luokassani on muuten tuollainen pieni tila eriyttämistä tms. varten.

Koulu on vielä kesken, mutta näyttää etenevän aikataulussaan. Luovutuksen pitäisi olla huhtikuun lopussa. Työmaa oli muuten tänään todella upean siisti ja järjestelmällisen tuntuinen.

Me kaikki tulevan koulun opettajat olemme tutustuneet toisiimme ja olleet mukana miettimässä asioita jo pitkään. Ensimmäinen kehityskeskustelukin tulevan rehtorin kanssa oli jo vuosi sitten.

Tämä alakoulun uusi puoli on siis rakennettu jo toiminnassa olevan yläkoulun viereen, joten aineopettajat jatkavat entisessä koulussaan, joka kuitenkin siis muuttuu yläkoulusta yhtenäiskouluksi. Me alakoulun opettajat tulemme suurelta osin läheiseltä koululta, josta myös valtaosa oppilasryhmistä siirtyy. Muutama, minä mukaanlukien, tulemme muilta Mäntsälän kouluilta. Tapaamme koko joukolla monta kertaa vielä tänäkin keväänä, joten yhteistyö on jo alkanut.

Olen mukana, tuskin yllättäen, siinä ryhmässä, joka miettii tvt-asioita. Pienellä koululla kaikki ovat käytännössä olleet aina mukana kaikessa, mutta tietotekniikkaan liittyvät jutut ovat kuitenkin olleet minun kontollani. Nyt on ensimmäistä kertaa työelämässä ympärillä monta muutakin, jolla on osaamista ja innostumista näihin juttuihin.

On varmasti todella vaikeaa jättää kevätlukukauden lopussa jäähyväiset mahtavalle työyhteisölleni Ohkolan koululla. Sen parempaa ilmapiiriä on vaikea kuvitella. Olen kuitenkin ihmisenä sellainen, että kaipaan itselleni uusia haasteita ja pientä pakkoa vähän ravistella itseni. Sen vuoksi tänä keväänä olen "kahden koulun loukossa", ajatukset ja sydän kahdessa paikassa yhtä aikaa. Toukokuussa tarvitaan sitten nenäliinoja...

Minulle uusia sovelluksia ja sivuja

Olin juuri eTwinning-lähettiläiden seminaarissa Rhodoksella ja tutustuin siellä moniin itselleni uusiin sovelluksiin. Ehkä siis näistä on iloa jollekin muillekin?

Tarkoituksena seminaarissa oli tietenkin se, että me opettajat kokeilemme erilaisia juttuja ja viemme ne sitten mukanamme omaan opetustyöhömme.

Dotstorming

Dotstorming on sovellus, jolla voi pistää ihmiset äänestämään eri vaihtoehdoista. Seminaarissa meidän piti selvittää, mitkä asiat yhdistävät meitä osanottajia. Ensin meidät jaettiin muutaman henkilön ryhmiin ja sitten aloimmekin ehdottaa Dotstormingin meille osoitetulla sivulla asioita, jotka voisivat yhdistää meitä. Jokaiselle oli ylläpitäjä määrittänyt viisi ääntä. 

Rekisteröitymällä pääsee luomaan noita sivuja ja voi sitten jakaa linkin kautta sen oikeille ihmisille.

Loin äsken kokeilusivun, jos haluatte käydä tutustumassa. Yläreunan "Add an idea" -kohdasta pääsee lisäämään jonkin jutun ja muut sivulla kävijät voivat sitten halutessaan äänestää olevansa samaa mieltä. Ei mitään asiattomuuksia, eihän?

Quizzizz

Toinen minulle uusi juttu oli Quizizz. Se on, kuten nimestä voi päätellä, erilaisten kyselyiden luomiseen tehty sovellus.

Rekisteröitymällä pääsee luomaan kyselyitä, joissa jokaiselle kysymykselle kirjoitetaan neljä vastausvaihtoehtoa, yksi oikea ja loput vääriä. Sen jälkeen sovellus antaa numerosarjan, jota käyttämällä pelaajat pääsevät kirjautumaan oikeaan kyselyyn. Muistaakseni nopeimmin oikein vastanneet saivat eniten pisteitäkin.

Onhan näitä samantyyppisiä muitakin, esim. Kahoot, mutta tämä vaikutti kyllä hyvältä. Kyselyä luodessa pystyi muuten valitsemaan kieleksi myös suomen. Ja siellä oli myös valmiina monia kyselyitä, jotka voi ottaa itse käyttöön.

Lopussa oikeat vastaukset näkyivät vielä kootusti.

Meetingwords

Meetingwords mahdollisti sen, että me osallistujat pääsimme  kirjoittamaan yhdessä runoa. Ylläpitäjä oli kirjoittanut rivien alut ja jakoi sitten meille linkin. Kaikki pääsivät sitten yhtä aikaa kirjoittamaan ajatuksiaan.

Jos oikein ymmärsin käydessäni äsken sivulla, sinne ei tarvitse kirjautua, vaan kuka vain voi luoda julkisen alustan ja jakaa sitten sen linkin oikeille ihmisille. Sitten vain kirjoittamaan. Sopii kaikenlaisiin ajatusvirtojen kirjaamiseen tms. 

"MeetingWords is a simple text editor for the web.

Your text is saved on the web, and more than one person can edit the same document at the same time. Everybody's changes are instantly reflected on all screens.

Work together on meeting notes, brainstorming sessions, homework, team programming and more!"

FlockDraw

FlockDraw oli käytössä, kun meidän piti piirtää porukalla ryhmällemme logo. Aika lempeissä tunnelmissa taisimme olla... Olihan se vähän sähläämistä, kun kaikki piirsivät yhtä aikaa ja muuttivat jonkun toisen jo tekemiä juttuja. 

"Flockdraw is a free to use online whiteboard based painting & drawing tool. It makes it easy to draw online free with multiple people for fun or business. You can have unlimited people in a room and the drawing updates in real time. Uses different colors, shapes and text."

Sivulla oli paljon mainoksia, mika kannattaa ottaa huomioon. Kuvia pääsee piirtämään kirjautumatta, mutta rekisteröitymällä voi tallettaa töitään omaan profiiliinsa. 

MyBlueRobotAvatar

MyBlueRobotAvatarGenerator mahdollisti nopean avattaren luomisen. Näin ei kenenkään tarvinnut käyttää seuraavassa tehtävässä oikeaa kuvaansa, vaan itse luomaansa avatarta. Tämä sopii moniin koulumaailman projekteihin. Minä näytin omassa luomuksessani melko nuorelta...

Valmis avatar tallennettiin koneelle odottamaan.

Zeemaps 

Zeemaps'iä käytimme, kun kaikki seminaarissa mukana olleet opettajat ympäri Eurooppaa kävivät merkitsemässä, missä asuvat. Kun kävi lisäämässä oman asuinpaikkansa (Additions - Add marker, simple), meitä ohjattiin lisäämään myös hetki sitten luotu avattaren kuva. Ihan hauska juttu!

Oikeaan reunaan sai avattua kaikkien nimet, jolloin yhtä klikkaamalla pääsi katsomaan, missä hän asuu ja miltä hänen avattarensa näyttää.