Me pilottiopettajat kirjoittelemme syksyn aikana tuntojamme ja kokemuksiamme luokasta blogiteksteissä. Kaikki vaikuttaa hyvin järjestetyltä ja aikataulutetulta. Toivottavasti tekniikka toimii ja oma osaaminen riittää! Oppilaitteni intoa en epäile yhtään! Sen verran innoissaan vaikuttivat olevan tänään viimeisellä tunnilla kertoessani miksi minun on lähdettävä vauhdilla junaan.
Kirjoitan tässä blogissa ajatuksiani tieto-ja viestintätekniikan käytöstä koulussa ja saatan kommentoida jotain muitakin tätä sivuavia aiheita. Tosin kaikenlaiset muutkin oppimista tukevat, minulle uudet menetelmät ovat saaneet täällä palstatilaa! Toivottavasti löydät käyttökelpoisia ideoita itsellesi! Tervetuloa!
maanantai 14. syyskuuta 2015
ScratchDuino -pilotointia
Olin illan Helsingin Opettajankoulutuslaitoksella (sijaitsee muuten ihan eri paikassa kuin minun siellä opiskellessani) Innokas-verkoston ScratchDuino-pilotin alkukoulutuksessa. Meitä oli paikalla viisi opettajaa eri puolilta Etelä-Suomea opettelemassa robottien ohjaamista Scratch-ohjelman avulla. Olipahan kiinnostava ilta! Nyt on laukussa yksi robotti- ja yksi laboratorio-setti lisäharjoittelua varten. Kymmenen syksyn ajan koulullamme viettävää settiä saadaan luultavasti ensi viikolla.
tiistai 4. elokuuta 2015
Toinen päivä koodaamista! Vau!
Toinen päivä Helsingissä Innokas! -verkoston koodauskurssilla takana. Ihan mahtavaa!
Tässä varmuuden vuoksi myös linkki peliin!
Toinen on nimeltään "Saatko pallon maaliin?" Sen kehittely jäi iltapäivällä vähän kesken, koska siinä ei ole vielä mitään loppuhuipennusta, jos pääsee maaliin. Alussa on 10 pistettä. Pallo pitää saada kuljetettua nuolinäppäimillä maaliin ilman, että koskettaa punaista reunaa. Kosketuksesta menettää aina yhden pisteen. Pisteiden pudottua nollaan, peli päättyy. Mutta en tosiaan ennättänyt kehittää mitään vau-efektiä siihen tilanteeseen, että pääsee maaliin saakka.
Ja tässäkin varmuuden vuoksi myös linkki peliin!
Mutta on aika mainiota, että hyvin minimaalisella kokemuksella saa parissa tunnissa tehtyä tällaisia juttuja! Olen aiemmin vain koodannut kissan astumaan eteenpäin ja sanomaan "miau". Tämä pelillisyys oli minulle ihan uutta. En malta odottaa, että pääsen pistämään viitoskutoseni ohjelmoimaan pelejä!
Ja juu, ostin illalla auton! Tällä kelpaa ajella huomenna Helsinkiin viimeiseen kurssipäivään!
Oli mukavaa ajella Helsinkiin. Minulta ei Mäntsälästä kulunut matkaan aikaa kuin puoli tuntia, moottoritietä käytännössä koko matka. Tiesin tosin vaihtavani illalla autoa, joten oli vähän haikeaakin. Vanha auto on palvellut monta vuotta.
Porukka oli eilisen jäljeltä jo tuttua, joten olo oli saapuessani paikalle mukavan rento ja odottava.
Porukka oli eilisen jäljeltä jo tuttua, joten olo oli saapuessani paikalle mukavan rento ja odottava.
Kati kärräsi aamulla luokkaa mystisiä laatikoita. Vetäjät katosivat myös käytävälle teippailemaan. Hmm?
Päivän aluksi teimme ryhmittäin spagettihaasteen. Mahdollisimman korkea rakennelma 20 spagetilla, metrillä teippiä ja lankaa niin, että korkeimmassa kohdassa on vaahtokarkki. 15 minuuttia aikaa. Me onnistuimme ihan hyvin, vaikkei suunnitelma toteutunutkaan viimeisen tason romahdettua h-hetkellä.
Meille näytettiin diagrammi tällaisen haasteen tuloksista eri kohderyhmille. Päiväkoti-ikäiset olivat pärjänneet paremmin kuin monet aikuiset!
Puhuimme luovasta ongelmanratkaisusta.
Niinpä, täytyy olla herkkä kysymään, jos jokin asia voisi olla toisinkin.
Oikea ilmapiiri, asenne, kyvyt ja taidot ovat luovan ongelmanratkaisun edellytyksiä. Pidän kovasti tällaisesta ajattelumallista. Toivottavasti osaan ylläpitää sitä opetuksessani.
Seuraavaksi jakaannuimme kahteen joukkoon. Minä jäin ohjelmoimaan Lego-robotteja lounasta edeltäväksi ajaksi. Jokainen työpari sai läppärin ja robotin. Aiemmin Lego-robotteja ohjelmoineet lähtivät tekemään yhdessä vaativampia juttuja, minä aloittelijana jäin luokkaan monen muun kanssa.
Minna esitteli robotin osat perusteellisesti.
Läppärille oli asennettu valmiiksi tarvittava sovellus. Ja siitä se sitten lähti! Laitoimme erilaisia komentoja pötköön ja siirsimme ne piuhalla robottiin.
Sitten menimme käytävälle kokeilemaan. Suoran viivan kulkeminen oli vielä helppoa. Olimme mitanneet kuinka pitkän matkan robotti kulkee yhdellä renkaanpyörähdyksellä ja laskimme sitten tarvittavien kierrosten määrän. Parini Jenni tarkkailee tilannetta.
Koko porukka kokoontui katsomaan pidemmälle ehtineiden robottia.
Kati selittää viivan seuraamisen periaatteita.
Meille näytettiin myös sivu, jolta löytyy apua vaikka minkälaisiin ongelmiin.
Ennätimme Jennin kanssa ohjelmoida robotin kulkemaan kolmion sivuja pitkin, kulkemaan L-kirjaimen muotoisessa labyrintissa, seuraamaan jalkaani sekä vaeltamaan luokassa pysähtyen aina ennen estettä.
Lounas syötiin taas ilmatieteen laitoksella. Siellä aulassa oli komea taideteos.
Ruoan jälkeen aamupäivän ryhmät vaihtoivat paikkaa ja minä päädyin harjoittelemaan Scratchia.
Arto neuvoi osoitteen, josta löytyy hurjasti materiaalia Scratchin opetteluun.
Onnistuin tekemään kaksi peliä. Koska olin jo aiemmin rekisteröitynyt Scratchin käyttäjäksi, pystyin tallentamaan ja jakamaan pelini ja sitä kautta myös hakemaan niille upotuskoodin tänne blogiin.
Ensimmäinen peli on nimeltään Sukeltaja pulassa. Tarkoitus on yrittää napata kala, mutta välttyä mustekalan kosketukselta. (Toivottavasti peli näkyy älylaitteillakin! Jos tuossa on vain valkoista, käy kurkkaamassa blogia tietokoneella!)
Tässä varmuuden vuoksi myös linkki peliin!
Toinen on nimeltään "Saatko pallon maaliin?" Sen kehittely jäi iltapäivällä vähän kesken, koska siinä ei ole vielä mitään loppuhuipennusta, jos pääsee maaliin. Alussa on 10 pistettä. Pallo pitää saada kuljetettua nuolinäppäimillä maaliin ilman, että koskettaa punaista reunaa. Kosketuksesta menettää aina yhden pisteen. Pisteiden pudottua nollaan, peli päättyy. Mutta en tosiaan ennättänyt kehittää mitään vau-efektiä siihen tilanteeseen, että pääsee maaliin saakka.
Ja tässäkin varmuuden vuoksi myös linkki peliin!
Mutta on aika mainiota, että hyvin minimaalisella kokemuksella saa parissa tunnissa tehtyä tällaisia juttuja! Olen aiemmin vain koodannut kissan astumaan eteenpäin ja sanomaan "miau". Tämä pelillisyys oli minulle ihan uutta. En malta odottaa, että pääsen pistämään viitoskutoseni ohjelmoimaan pelejä!
Ja juu, ostin illalla auton! Tällä kelpaa ajella huomenna Helsinkiin viimeiseen kurssipäivään!
maanantai 3. elokuuta 2015
Ensimmäinen kurssipäivä koodaamista takana
Ajoin aamulla Helsinkiin Tietojenkäsittelytieteen laitokselle Exactum-rakennukseen. Aika hienolta kuulostavia nimiä ja kyllä rakennuksetkin olivat komeita. Varmaankin innostava paikka opiskella!
Kouluttajamme Minna Kukkonen, Kati Sormunen ja Arto Vihavainen Innokas! -verkostosta odottivat meitä noin kolmeakymmentä koulutettavaa puoli yhdeksän aikoihin. Ja sitten aloitettiin.
Esittäydyimme lyhyesti. Koodaamisen suhteen taustamme vaihtelivat melkoisista asiantuntijoista aivan aloittelijoihin. Hyvä niin, tämähän on tilanne koulumaailmassa yleisemminkin. Ala- ja yläkoulun opettajia oli molempia ja myös erityisopettajia. Osallistujia oli myös hyvin eri puolilta Suomea. Osa ajaa yöksi kotiin, osa viettää lomansa viimeisiä päiviä Helsingissä.
Aluksi käytiin läpi tulevaa opetussuunnitelmaa ja ohjelmoinnin didaktiikkaa. Oli hyvä kuulla taas se, että ohjelmointi on hyvin laaja-alaista, ei pelkästään tietokoneen ääressä tehtäviä koodauksia. Esimerkiksi leipomisessa tai vaikka käsitöissä seurataan ohjeita ja tehdään juttuja tietyssä järjestyksessä. Ajattelua ja toimintamalleja kehitetään!
Puhuimme myös eheyttämisestä ja kokonaisopetuksesta. Ohjelmointi ei ole oma oppiaineensa, vaan osa eri oppiaineiden opintoja. Tämä on haastavaa erityisesti yläkoulussa.
Mieleeni jäi ainakin se, että oppilaille on hyvä muistuttaa, että ihmiset kirjoittavat koodit eli teknologia riippuu ihmisen päätöksistä. Entä etiikka? On tärkeää miettiä, mitä ohjelmointi tuo tullessaan. Menevätkö työpaikat? Vai muuttuvatko ne?
Taukojumpan jälkeen teimme parityön, jossa väliimme asetettiin näköeste ja sitten toinen yritti saada toisen piirtämään kuvan pelkästään yksinkertaisilla ohjeilla, kuten "piirrä keskelle paperia ympyrä, jonka säde on noin 1 cm".
Tämä oli vaikea kuva, en onnistunut piirtämisessä alkuunkaan.
Lounaan söimme ilmatieteen laitoksella naapurirakennuksessa. Kuten usein tällaisilla kursseilla, keskustelu aterian aikana oli helmeilevää ja kiinnostavaa. Kiitos hyvästä ruokaseurasta, kuten meidän koulullamme sanotaan ruoan jälkeen.
Jatkoimme sitten tekemällä Googleen yksinkertaisen kyselyn. En ollut koskaan aiemmin kokeillut tätä. Hienoa olla kurssilla, jossa oikeasti oppii jotain!
Ehkäpä teen jonkin kyselyn oppilaille heidän kesälomastaan heti ensi viikolla!
Seuraavaksi siirryimme minulle uppo-outoon maailmaan, eli koodikieleen. Käytimme Pythonia. Meidät ohjattiin osoitteeseen https://trinket.io/python/ ja toiselle sivulle avasimme ohjeet. Aluksi piti saada sellainen nuoli liikkumaan oikealle, sitten kääntymään, seuraavaksi piti keksiä, miten se kääntyy taas jne. Aina välissä kokeiltiin, miltä tulos näyttää.
Minun viereeni löysi tiensä joku alan opiskelija, joka kulki käytävällä ja kuuli puhuttavan tutuista asioista. Hän innostui suuresti ja selitti minulle vaikka mitä lisää. Osa ohjeista meni korkealta ja kovaa yli ymmärrykseni, mutta yllättävän paljon tajusin. Luokanopettajille muuten lohdutukseksi, että tämä on yläkoulukamaa. Tosin aion ihan ehdottomasti esitellä tämän viitoskuutosilleni.
Sain muuten tuollaisen klöntin kiertämään ympyrää! Aika pienestä sitä ilostuu!
Pythonin alkeita from Sari Auramo on Vimeo.
(Tuossa yllä oli ensin suoraan Bloggerissa siihen upottamani video, joka ei kuitenkaan näkynyt lukijoiden tableteilla tai älypuhelimilla. Koetan toimiiko tämä Vimeoon ladattu ja sieltä upotuskoodilla tuotu video paremmin.)
Tämä alan opiskelija, olisiko ollut Matti, avasi myös oman koneensa ja näytti tekemiään koodeja. Juupa, jotain ymmärsin, mutta aika haastavaa oli näin ensimmäiselle koodauskerralleni. Oli kuitenkin hienoa nähdä nuoren miehen innostus ja halu selittää hänelle läheistä asiaa.
perjantai 31. heinäkuuta 2015
Koodausta oppimaan
Kesäloma on loppupuolellaan ja ajatukset alkavat kiertää työhön liittyvien asioiden ympärillä. Minulle on tosin aina ollut haasteellista erottaa työ- ja muu elämä toisistaan, koska olen niin kiinnostunut monenlaisista asioista ja hyödynnän erilaisissa yhteyksissä löytämiäni juttuja sekä kotona että koulussa.
Olen menossa ensi viikolla kolmeksi päiväksi Helsinkiin Kiinnostaako koodaus? -koulutukseen. Se toteutetaan Innokas-verkoston ja Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yhteistyönä.
Olen erityisen innostunut siitä, että koulutukseen on tulossa sekä ala- että yläkoulun opettajia. Hienoa päästä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Ohjelman mukaan koulutukseen sisältyy myös paljon toiminnallisuutta. Scratch ja Scratch Jr. ovat periaatteessa tutut ennestään, mutta odotan oppivani paljon lisää ja saavani ideoita niiden hyödyntämiseen. Opetan alkavana lukuvuonna 5.-6. -yhdysluokkaa ja toivon osaavani neuvoa oppilaitani tekemään pelejä tms.
Legorobotiikka on uutta ja jännittävää. Ja pelillisyys opetuksessa on aina hieno juttu! Ops:sta puhuminen ja sen ymmärtäminen on tärkeää ja tuo minulle varmasti uutta ymmärrystä viemään asiaa eteenpäinkin.
Tässä vielä kopio kurssin esitteestä:
"Tervetuloa innostumaan ohjelmoinnin opetuksesta! Koulutus toteutetaan kolmen päivän mittaisena
kokonaisuutena, jonka aikana ohjataan opettajia ohjelmoinnin opettamiseen vuoden 2016
opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutuspäivien aikana käsitellään toiminnallisesti ohjelmoinnin opetusta
luokkien 1-6 ja luokkien 7-9 näkökulmista. Koulutus rakentuu ala- ja yläkoulun opettajien yhteisistä
kokonaisuuksista. Koulutuksen aikana kartoitetaan opettajien tarpeita ja haasteita ohjelmoinnin
opettamiseen liittyen. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään keväällä 2016 järjestettävän kaikille avoimen
ohjelmoinnin opettamiseen liittyvän verkkokurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutus toteutetaan
yhteistyössä Innokas-verkoston ja Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa."
torstai 7. toukokuuta 2015
Ohjeita Ohkolan koulun koulutulokkaille
Kolme vuotta sitten toin ITK-päiviltä tuliaisiksi idean tehdä opastusvideo uusille koulutulokkaille. Ryhdyimme Ohkolan koululla tuumasta toimeen. Ekaluokkalaiset miettivät, mitä ohjeita seuraavana syksynä koulunsa aloittaville uusille ykkösille olisi syytä antaa. Luokanopettaja keräsi ideat, minä käsikirjoitin jutun ja hoidin organisoinnin. Viidesluokkalaiset koulukummit kuvasivat vuorotellen yhdellä digivideokameralla. Minä editoin iltatöinä.
Tässä tulokkaiden ohjevideo vuosimallia 2013:
Tässä tulokkaiden ohjevideo vuosimallia 2013:
Silloin kaksi vuotta sitten olimme melkoisen tohkeissamme tästä videota ja se sai paljon positiivista palautetta.
Seuraava lukuvuosi alkoi ja uusien ekaluokkalaisten kuultiin supisevan esimerkiksi näin: "Ei saa juosta käytävällä, se oli siinä videolla!" tai "Kädet on pestävä hyvin, videolla sanottiin niin". Huoltajat kertoivat videota katsotun joissain kodeissa kesän aikana uudelleen ja uudelleen. Se oli vähentänyt koulunaloituksen mukanaan tuomaa jännitystä.
No, lukuvuosi jatkui ja jossain vaiheessa ykkösen oppilaat tulivat kysymään, onko jo aika aloittaa uuden ohjevideon teko. Me aikuiset pohdimme, onko niitä syytä tehdä kahta, mutta niin paljon pieniä näyttelijöitä poltteli päästä esiintymään, että työhön ryhdyttiin toisen kerran. Viidesluokkalaiset toimivat taas kuvaajina. Tällä kertaa ekaluokkalaiset suunnittelivat kohtauksia siltä pohjalta, että mitä viime videolla näkynyttä pitäisi laittaa uuteenkin versioon ja mitä ihan uutta olisi lisättävä.
Tässä ohjevideo vuodelta 2014:
Loppumetreillä tuli kiire tutustumispäivän lähestyessä, mutta ihan hyvä tuostakin tuli. Tosin musiikki on uskomattoman jumputtavaa...
No, arvannette varmaan, miten kävi tänä vuonna. Ykkösten ope ja oppilaat lähestyivät taas minua ja kysyivät videon tekomahdollisuudesta. Tottahan toki siihen taas ryhdyttiin. Tälläkin kertaa ideat tulivat ykkösten opettajalta, joka oli kirjoittanut oppilaidensa ideat ylös. Seuraavaksi otin ideapaperista kopioita ja lähetin viidesluokkalaiset päättämään keskenään, ketkä kuvaavat ja mitä. He myös miettivät, ketkä ekaluokkalaiset esiintyvät missäkin kohtauksessa. Hyvin sujui!
Valitsimme kuvausajaksi sellaisen tunnin, jolloin ykkösillä oli oma ope ja resurssiopettaja yhtä aikaa. Koulunkäyntiavustaja taas oli valmiiksi minun tunnillani. Meitä oli siis neljä aikuista valvomassa kuvaamista. Melkein kaikki materiaali saatiin kuvattua minipadeilla yhdessä oppitunnissa. Ainoastaan ruokailuohjeet piti kuvata seuraavana päivänä.
Viidesluokkalaiset "raakaeditoivat" materiaalin viimeisellä tunnilla ja valitut leikkeet jaettiin airdropilla yhdelle laitteelle. Tytöt olivat ennättäneet jo kirjoitella iMoviessa tekstejäkin leikkeiden alle. Liitin kaikki muut videonpätkät heidän projektiinsa ja kirjoittelin loput ohjeet. Minä kuvasin vielä koululaisia pihalla heiluttelemassa kameralle ja henkilökuntaa hymyilemässä luottamusta herättävästi...
Tänään ykköset äänittivät ohjeet videoon. Koulunkäyntiavusta valvoi muita sillä välin, kun aina yksi oppilas lausui kuuluvasti vuorossa olevan vuorosanan suoraan iMovie-ohjelmaan. Helppoa kuin mikä!
Laskin vielä joidenkin videoleikkeiden äänenvoimakkuutta ja toisaalta myös nostin jonkun hiljaa puhuneen lapsen puheenvuoron kuuluvammaksi. Katselin koko videon pari kertaa läpi yrittäen huomata mahdolliset virheet. Yksi sinne jäi, yksi teksti puuttuu, muttaa antaa olla!
Tässä on tänä iltana valmistunut vuoden 2015 opastusvideo:
keskiviikko 22. huhtikuuta 2015
Esitykseni KuumaPOP -tapahtumassa Mäntsälässä 23.4.2015
Mäntsälässä on huomenna 23.4.2015 neljäs KuumaPOP -tapahtuma. Aiemmat on järjestetty Haarajoella, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella. Olen ollut joka kerta kouluttajana, puhumassa siitä, mitä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää me käytännössä olemme tehneet Ohkolan koulussa.
Nyt puhun kotirintamalla ja jotenkin jännittää jopa enemmän kuin ensimmäisessä tapahtumassa. Olenhan minä toki pitänyt kymmeniä koulutuksia, lähinnä eTwinningistä, mutta ei tämä siltikään mitään rutiinia ole.
Toivottavasti onnistun innostamaan uusia opettajia kokeilemaan jotain uutta!
Kello 15-16 aiheenani on "Opetustyössäni käyttämäni tietokonesovellukset". Olen vielä maininnut, etten tällä kertaa puhu iPad-sovelluksista, vaan nimenomaan tietokoneista. Laitteille ladattuja tai netissä käytettäviä juttuja. Alla on siihen liittyvä esitys, jota tuskin ennätän käydä kokonaan läpi 55 minuutissa. Työpajat alkavat aina tasalta (paitsi puolitoista tuntia kestävät), joten siirtymiin ja kahvikupilliseen täytyy varata pieni tovi.
Kello 16-17 ja 17-18 pidän kaksi samansisältöistä työpajaa, joissa puhun laajemmin koulullamme käytetyistä työtavoista, käytänteistä ja tuloksista. Osa ilmoittautuneista on tulossa sekä ensimmäiseen, että jompaankumpaan näistä jälkimmäisistä pajoista. Vähän on päällekkäisyyttä, mutta lähestymistapa on kuitenkin erilainen. Toinen esitys löytyy tästä alta:
Jos ennätät lukea tämän jo tänään keskiviikkona tai vaikka torstai-aamuna ja asut jossain Mäntsälän lähiseuduilla, hyppää autoon tai junaan ja tule iltapäiväksi Mäntsälän lukiolle! Ilmoittautuneita on hyvin, mutta joukkoon mahtuu! Kuten tapahtuman sivulla sanotaan:
"Hei, KuumaPopin ilmoittautuminen on nyt suljettu. Jos et ehtinyt ilmoittautua niin voit saapua kuitenkin paikalle. Voit osallistua jokaiseen pajaan, joissa ovi on avoinna. Tervetuloa mukaan!"
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Koodaamista - ITK-terveisiä
Huh, juuri päättyi esitykseni ITK-päivien teemaseminaarissa Apua! Koodaus tulee!.
Minulta oli pyydetty puheenvuoroa siitä, mitä keinoja ja sovelluksia oikeasti olemme käyttäneet koodaamisen opetteluun.
Olin etukäteen tehnyt pienen esityksen.
Se löytyy täältä:
http://www.slideshare.net/mobile/sariauramo/koodaamista-ohkolan-koululla
Yritän osata upottaa tuon tänne myöhemmin.
Lisää tekstiä tulee myöhemmin!
Minulta oli pyydetty puheenvuoroa siitä, mitä keinoja ja sovelluksia oikeasti olemme käyttäneet koodaamisen opetteluun.
Olin etukäteen tehnyt pienen esityksen.
Se löytyy täältä:
http://www.slideshare.net/mobile/sariauramo/koodaamista-ohkolan-koululla
Yritän osata upottaa tuon tänne myöhemmin.
Lisää tekstiä tulee myöhemmin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





























