keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Pelillisiä opetuskeinoja

Pitkästä aikaa  täällä!

Syystä tai toisesta olen pitänyt pari vuotta taukoa blogikirjoittamisesta. Tai no, ajoittain olen rustannut jotain eTwinning-lähettiläiden blogiin Luokkahuoneena Eurooppa. Mutta tänne en ole lisännyt uutta tekstiä pitkään aikaan.

Koulullani kävi muutama viikko sitten vierailulla pari opettajaa, jotka olivat kuulemma innostuneet tulemaan seuraamaan opetustani luettuani blogiani. Eli ilmeisesti täällä on ollut kävijöitä vieläkin. Mukavaa kuulla. Mutta on kuitenkin varmaan korkea aika herättää tämä harrastus henkiin!

Syynä siihen, että istun jälleen naputtamassa kirjoitusta on se, että osallistuin viime keskiviikkona Tutoropettajien päivään Hämeenlinnassa ja ehdin siellä saada istumapaikan huoneesta, jossa kerrottiin innostavasti pelillisyydestä koulussa.


Nyökyttelin ja innostuin! Ja mikä onni, lukuisia ideoita ja ajatuksia löytyy netistä, Pelillinen-sivulta!



Sivuja ylläpitävät opettajat Teppo Manninen, Tomi Tolonen ja Pekka Hummelin, jotka olivat kaikki paikalla kertomassa kokemuksistaan. Opetushallitus seisoo hankkeen takana.





On aina voimaannuttavaa saada kuunnella asiastaan innostuneita ihmisiä. Niin kävi nytkin! Uskon alkavani kehittää itsekin aiempaa enemmän pelejä opetukseni tueksi ja siihen löytyy tukea Pelillinen-sivulta.




Toisaalta siellä on valmiina vaikka minkälaisia peliesimerkkejä, jos omat aivot eivät juuri nyt ole luovassa tilassa. Niillä minä aloitin nyt.

Meillä oli koululla viime viikolla moksu-viikko, joten takaisin Hämeenlinnasta palattuani torstai kului niissä tunnelmissa. Perjantaina sen sijaan minulla oli pari viimeistä tuntia oman viitosluokkani kanssa. Kokeilimme siinä sitten Space Adventure -peliä, jonka ostin Hämeenlinnassa. Oppilaat innostuivat kovasti. Mukavaa oli se, että touhuamisen lomassa oli myös mahdollisuus jutella luokkakavereiden kanssa moksuviikon kokemuksista, kun oli oltu sekaryhmissä muiden luokkien kanssa. 

Pelissä piti piirtää erilaisia avaruusseikkailun osasia sen mukaan, mitä ryhmille jakamissani korteissa luki. Avaruusaluksia, planeettoja, asumuksia, ravinnonhankintakeinoja jne. Tarkoitus oli päästä hassunkurisiin ja outoihin ratkaisuihin ja se totisesti luokassamme toteutui. Kullakin muutaman oppilaan ryhmälle oli yksi A2-kokoinen kartonki ja kyniä, liituja, tusseja, vesivärejä yms. heidän oman valintansa mukaan.

Lopputulosten joukossa oli hyvin hillitty ja tarkasti piirretty lyijykynäavaruus, aivan sekopäinen väripläjäys (heidän planeettansa taisi olla hyytelöplaneetta ja tunnelma hassunkurinen) ja myös siististi ja nätisti taiteiltuja kokonaisuuksia. Lisään kuvia tänne huomenna!

Maanantaina aloitimme sitten Pelillinen-sivulta löytämäni kirjoittamista ja piirtämistä yhdistävän "Jaettu maa" -projektin. Oppilaat valitsivat ensin itselleen parin. Heijastin näkyville kuvan, jossa esiteltiin kaksi erilaista reittiä, sininen reitti Suurmetsän puolustajina tai punainen reitti Tulen kansan taistelijoina. Onneksi puolet pareista valitsi sinisen ja puolet punaisen, ei tule ongelmia myöhemmässä vaiheessa, kun eri väriset parit ryhtyvät työskentelemään neljästään.


Oppilaat ovat innoissaan ja ovat pyytäneet saada tehdä tätä joka päivä. Nyt he ovat jo piirtäneet ja kirjoittaneet asuinpaikastaan (toisilla värikäs ja leikkisä, toisilla karu ja ankea), keksineet, miten ovat tavanneet, kuvailleet kuningatartaan (valon ja varjon kuningatar, reitistä riippuen), keksineet esteradan tai hyökkäyssuunnitelman, sekä suunnitelleet haarniskat.




Kullakin parilla on pahvikansio, johon sivut kerätään. Minä otan ne aina välissä tarkastukseen, isken sivuille leimoja sen mukaan, kuinka monta kultarahaa sillä ansaitaan ja annan sitten palautuksen yhteydessä niitä kultarahoja. Ne on tulostettu ja laminoitu, ei sen kummempaa...

Askartelimme tänään myös yksinkertaiset kolikkokuoret. Palkintokolikot saa aina pari, mutta he päättävät keskenään, miten ne jaetaan. Jos toinen on tehnyt selvästi enemmän hommia, ei kolikoita ehkä jaetakaan tasan.

Keksimme myös tänään ison joukon asioita, joita projektissa ansaituilla kultakolikoilla voi "ostaa". Sisävälitunteja, opettajana toimimista, nyyttäreitä, ulkona pidettyjä tunteja jne. Oppilaat olivat kekseliäitä, mutta kuitenkin realistisia. Ja keskustelivat hienosti eri asioiden reiluista hinnoista. Ja heti heräsi keskustelua siitä, aletaanko koko ryhmän voimin säästää elokuvapäivää varten tai hankkiiko jokainen, mitä itse haluaa.

Olen jo nyt nähnyt vaikka kuinka monta positiivista asiaa tässä:

- innokasta kirjoittamista siististi (jos ope ei saa tekstistä selvää, ei tipu kultarahoja)
- mielikuvituksellista piirtämistä
- jännittäviä ratkaisuja (motivoiva aihe selvästi, fantasiatyyppinen seikkailu)
- työnjaosta sopimista, kunkin vahvuuksien hyödyntämistä
- innokasta osallistumista ostettavien juttujen miettimiseen
- tavoitteiden asettamista

Otan huomenna koululla enemmän kuvia ja kirjoitan lisää kokemuksistamme pelillisessä luokassa!





Ei kommentteja: