Matleenan blogi: ITK antaa onnen tunteen

Matleenan blogi: ITK antaa onnen tunteen: Aikakone tanssittaa ITK-väkeä Aulangolla. Kuva: Matleena Laakso, CC BY      "Kesä antaa kaikille onnen tunteen,      jonka voi säil...

Blogeja ja muuta mukavaa

Facebookin Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmässä oli linkki blogiin nimeltään Maikan työkalupakki. Vaikutti tosi hyvältä! Samantyyppistä kokemusten ja linkkien jakamista kuin minun ja muutaman muun opettajan ylläpitämässä Luokanopettajat ja tietotekniikka opetuksessa. On mukavaa löytää opettajia, jotka ovat samalla aaltopituudella. Toivottavasti tällaiset opetustyötä ruohonjuuritasolla tekevien ihmisten blogit saavuttavat mahdollisimman paljon lukijoita ja jokainen löytää itselleen sopivan tyylisen kirjoittajan, jonka kokemuksia seurata.

Maikan työkalupakki määrittelee itsensä paikaksi, josta löytyy " Mielenkiintoisia sähköisiä opetusratkaisuja Töölön yhteiskoulun opettajille ja muillekin". Kiitos meidän muidenkin puolesta!

Äkkilukemalta löysin monta sellaista sivua tai sovellusta, josta minäkin olen kirjoittanut, mutta myös paljon uutta. Usein pitämissäni koulutuksissa nousee esiin se, että tarjontaa opetusalalla hyödennettäviin sovelluksiin on niin paljon, että moni hämmentyy, eikä ehkä osaa sitten hyödyntää mitään. On siis hyvin tärkeää ja hyödyllistä, jos me kaikki jaamme ajatuksiamme siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Itsekin huomaan melko usein myös ihmetteleväni oppilaiden kykyä omaksua vaikka mitä. Nimeomaan siitä näkökulmasta, että usein luulemaani nuoremmat lapset osaavatkin esimerkiksi pelata jotain peliä. Saarella-peli on tästä viimeisin esimerkki. Toki ekaluokkalaisten peli eroaa kuudesluokkalaisten pelistä, mutta samat perusrakenteet yhteistyössä ja pelin kikkojen selvittämisessä kuitenkin näkyvät.

Veso-koulutus Järvenpäässä

Olin tänään kouluttajana Järvenpäässä vesokoulutuksessa. On hieno tunne, kun tulee kutsutuksi uuteen koulutustilaisuuteen sen perusteella, että joku on niin tyytyväinen edelliseen koulutukseeni. Näin kävi tässä, nimittäin Haarajoen koulun rehtori kuunteli juttujani KuumaPOP-tapahtumassa lokakuun alussa ja kävi kysymässä, jos pääsisin tähän tämänpäiväiseen mukaan. Onneksi kalenterissa oli tilaa.

Aiheenani oli, kuten edellisessäkin koulutuksessa, luokanopettaja ja tietotekniikka yleisesti ja matematiikkapeli Sumdog tarkemmin. Oli taas selkeää käydä läpi luokkakohtaisten blogien avulla sitä, mitä oikeasti olemme Ohkolan koululla tehneet. Ja onhan blogissa myös muita kirjoittajia, joten kokemukset eivät rajoitu vain meidän kouluumme.

Aloin kirjoittaa tätä blogia alkuvuodesta, mutta kuten olen ennenkin todennut, minusta alkoi tuntua siltä, että aiheet olivat kovin hajanaisia. Välillä kokemuksia käytännön opetustyöstä, toisinaan taas yleisempiä ajatuksia. Sen vuoksi siis perustin nuo käytännön kokemuksia jakavat luokka-asteittain rajatut blogit tänä syksynä. Ne toimivat jo nyt myös itselleni päiväkirjana. Joskus tuntuu vähän hölmöltä kirjoittaa suunnilleen sama teksti eri luokkien sivulle, mutta toisaalta moni saattaa lukea nimenomaan oman opetusryhmänsä blogia, eikä huomaa katsoa vierekkäisten luokkien sivuja. Sen olen kyllä todennut, että hyvin moni asia toimii eri-ikäisilläkin. Koulun pienimmät yllättävät minut jatkuvasti taidoillaan ja toisaalta isoimmat innostuvat sellaisistakin asioista, joiden minä saatan kuvitella olevan jo vähän lapsellisia heille.

Kävin siis läpi kaikkea sitä, mitä tvt:hen liittyvää olen koulussa tänä syksynä tehnyt. Sumdog:ia esittelin vähän tarkemmin, mutta osansa saivat myös eTwinning, Petran Planeetta, Saarella-peli, DreamBroker, Peda.net ja moni muu!

Toivon, että tämän päivän koulutettavat saivat ideoita ja intoa omaan työhönsä. Keskustelu oli hyvää ja monenlaisia kommentteja kuultiin. Yksi opettajista sanoi lopussa lähtevänsä lounaalle paremmalla tuulella kuin oli aamukahdeksan jälkeen ollut saapuessaan kolmen tunnin työpajaani. Hyvä niin!

Missähän koulutan seuraavaksi?

eTwinning'iä ja Saarella-peliä

Palasin viime yönä Sisiliasta Euroopan eTwinning-lähettiläiden konferenssista. Meitä kollegoitamme kouluttavia lähettiläitä on Euroopassa yhteensä noin 900, joista nyt koolla 200.

 

Mahtavaa ja voimannuttavaa tavata opettajia ympäri Eurooppaa. Suomesta meitä oli yhteensä seitsemän. eTwinning kouluttaa opettajia monilla erilaisilla tavoilla ja aina joskus on mahdollisuus päästä ulkomaille. Tämä pätee siis myös ihan tavallisiin eTwinning-opettajiin, ei tarvitse toimia kouluttajana kuten minä.

 

Olin itse esittelijänä työpajassa, jossa puhuttiin verkkokoulutuksista. Minulla oli myös lyhyt puheenvuoro samasta aiheesta ensimmäisen iltana best practices/ parhaat käytänteet -työpajassa, jossa kaikki osanottajat oli jaettu kuuteen ryhmään, joissa kussakin kuultiin tunnin aikana neljää puhujaa.

Olin itse erityisen kiinnostunut Creative Commons (CC) -lisenssejä selittävästä pajasta sekä Flipped Classroom -työpajasta. Ruoka oli hyvää, sää lämmin ja meri kaunis!

 

Kannattaa rekisteröityä eTwinnigiin! Näin se tapahtuu:  

 

 

Toinen tällä hetkellä "tapetilla oleva" asia on Saarella-peli. Se aukeaa ja toimii toistaiseksi parhaiten Chrome-selaimella ainakin minun kokemukseni mukaan. Pelasin juuri skotlantilaisen tuttavani ja hänen 12-vuotiaan poikansa kanssa pari peliä. Skotlannissa heillä taisi olla käytössä Safari- ja Firefox-selaimet. Yksi peli kesti kolmella pelaajalla pari kymmentä minuuttia. Olimme kaikki innoissamme yrittäessämme keksiä, miten tulemme autiolla saarella mahdollisimman hyvin toimeen.

 

Peli on vielä testausvaiheessa ja siitä etsitään nyt viimeisiä pikkuvirheitä. Tässä on ainesta koulukäytön menestystarinaksi, niin hyvin peli opettaa demokratiaa, äänestämistä, yhteistyön merkitystä jne. Yksittäinen peli ei kestä kauaa, mukana voi olla monia pelaajia samassa pelissä ja seuraavassa pelissä voi sitten taas yrittää saavuttaa korkeamman onnellisuuden tason. Innostuin kovasti!



Ovi-hanke

Olin kuullut Ovi-hankkeesta jo toki aiemminkin, mutta aktivoiduin tässä viime päivinä tutustumaan hankkeen sivuihin kunnolla.

Liitän tähän heidän sivuiltaan kopioitua tekstiä:

"Tervetuloa OVI-hankkeen sivuille!

OVI-lyhenne tulee sanoista Oppimispeleihin ja virtuaalimaailmoihin perustuvat ratkaisut tukemassa opetuksen laatua ja uudistumiskykyä. Kyseessä on opetushallituksen rahoittama hanke, jonka päätavoite on edistää virtuaalisten oppimisympäristöjen (erityisesti virtuaalimaailmojen) ja pelinomaisten oppimissovellusten pedagogisesti mielekästä opetuskäyttöä. Haluamme esitellä opettajille erityisesti matalan kynnyksen peli- ja virtuaaliympäristöratkaisuja, pieniä palasia, joita kuka tahansa opettaja uskaltaa kokeilla omassa arjessaan." Kun sivuilla liikkuu Oppimispelit-kohtaan, pääsee käsiksi satoihin linkkeihin hyviin oppimispeleihin. Pelit on jaoteltu oppiaineittain tai -aiheittain ja niiden sisällä vielä luokka-asteittain. Taas hankkeen sivuilta kopioitua: " Yleissivistävään opetukseen soveltuvat pelit Näille sivuille on koottu pelejä, joita voidaan hyödyntää eri aineiden opetuksessa peruskoulussa ja lukiossa. Pelit ja materiaalit on jaoteltu karkeasti oppiaineittain, tosin jotkut pelit saattavat soveltua useampaan aineeseen. Sivuja päivitetään jatkuvasti ja etsimme koko ajan uusia pelejä tai pelinomaisia materiaaleja näille sivuille. Tavoitteemme on koota sivuille myös opettajien kokemuksia pelien käytöstä opetuksessa. Toivomme käyttäjäkokemuksia ja palautetta oppimispeleistä, jotta voimme nostaa hyväksi koetut pelit esiin. Kaikki arviointipalaute peleistä on meille tärkeää! Arviointi oppimispelistä-linkistä pääset sähköiseen arviointikaavakkeeseen. Jos olet kokeillut pelejä tai virtuaalimaailmoja omilla tunneillasi, voit jakaa näitä ns. hyviä käytänteitä muiden opettajien kanssa myös täyttämällä "open kortin"." Tänään on koulujen välinen jalkapalloturnaus täällä Mäntsälässä ja sen myötä vajaita luokkia paikalla. Yksi opettaja on mukana peleissä, joten me jäljelle jääneet teemme työtä hieman poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ensimmäisellä tunnilla mnulla oli vain muutama kuudesluokkalainen, joille näytin Ovi-hankkeen pelisivut. He viettivät tunnin kiertelemällä peleissä. Nyt oma vajaa neljäsluokkani tekee samaa. Kehoitin heitä kertomaan, jos joku peli tuntuu erityisen hyvältä. Voin sitten nostaa sen omaksi linkikseen luokan nettisivuille. Tulen toki jatkossa kertomaan tietyillä tunneilla täsmällisesti, mitä peliä oppilaiden tulee pelata. Mutta on kuitenkin järkevää näyttää heille koko tarjonta. Oppilaat ovat niin erilaisia, että yksi juttu palvelee toista ja jokin ihan muu toista. Hyvien oppimispelien esittely koulussa saattaa myös vaikuttaa myönteisesti kotona pelattaviin peleihin.

Oppikirjat vai ei?

Aamulla pisti Twitterissä silmääni Niina Rantapuun tweetti hänen uudesta blogitekstissään ansiokkaassa blogissa Open opas. Niina on yläkoulun äidinkielenope, mutta opettaja mikä opettaja! Moni ajatus sopii vallan mainiosti myös alakouluun.

Niina oli kirjoittanut oppikirjattomasta opetuksesta aiemminkin ja nyt. Luin jutut ja hämmennyin. Vaikka olen erittäin aktiivinen tietotekniikan käyttäjä, olen silti vannoutunut oppikirjojen kannattaja. Onko siis aika haastaa ajattelumaailmani?

Twitterissä näkyi innostuneita viestejä aiheen ympärillä. Hyvä on se, että mielipiteet olivat sekä puolesta että vastaan, tai ainakin sopivan kriittisiä. Mahtavaa on se, jos oppilaat saadaan etsimään ja kokoamaan tietoa itse. Aloitetaan vaikka katsomalla opetussuunnitelmasta, mitä pitäisi oppia! Mutta mihin tallennus? Meillä ei ole koneita läheskään kaikille. Tietoa pitäisi siis sekä etsiä että tallentaa netin ulkopuolelle. Tarvitaanko laite jokaiselle, ennenkuin tähän voidaan ryhtyä? Siis jokaiselle koko koulussa?

Entä vaikuttaako oppilaan kyky löytää oleellinen tieto liikaa hänen mahdollisuuksiinsa oppia? Ryhmätöitä? Miten arviointi?

Huh, olenko todella näin juuttunut vanhaan ajatteluun? Ja kaiken aikaa olen kuvitellut olevani ennakkoluuloton ja rohkea!

Nyt ajatellen tuntuu ihan mahdolliselta jättää jostain oppiaineesta työkirja pois. Näinhän on usein jouduttu tekemäänkin säästöjen nimessä. Mutta kyllä minä olen silloin aina itse vääntänyt monistettavaa materiaalia vihkoon liimattavaksi. Ja eivät varmaan ihan pienet alakoululaiset pystykään korvaamaan omalla tiedonhaulla hyvää työkirjaa tai opettajan laatimia tehtäviä.

Mutta entä alakoulun isommat oppilaat? Kyllä, he pystyisivät ainakin sopivissa pareissa tai ryhmissä löytämään tietoa annetusta aiheesta. Mutta laatu? Löytyisikö oleellinen? Kokevatko oppilaat mielekkääksi etsiä ja tuottaa materiaalia itse?

Ja sitten jos vien ajattelua eteenpäin ja kuvittelen jättäväni tekstikirjan pois... Huh! Tuntuu työläältä! Joudunko tekemään paljon aiempaa enemmän valmistellessani tunteja? Läpikäytävän aineiston aikataulutus? Kokeet? Pystynkö luottamaan oppilaisiin tarpeeksi?

Niin paljon ajatuksia tämä sai aikaan, että aion haastaa itseni kokeilemaan oppikirjattomuutta jossain oppiaineessa ensi lukuvuonna. Harjoittelen sitä jo tänä vuonna jonkinlaisilla projekteilla. Ympäristö- ja luonnontiedossa ehkä? Vai äidinkielessä?

Niina Rantapuulla on muuten tekeillä hieno yläkoulun äidinkielen oppimateriaali, kannattaa käydä katsomassa!

Kiireitä...

En ole vähään aikaan kirjoittanut tähän blogiin. Näin lukuvuoden alkuvaiheissa on niin paljon kaikkea, että ei tunnu löytävän sellaista taukoa, jolloin saisi kerättyä ajatukset kasaan ja näppäimistön kautta tänne muidenkin luettavaksi. Nyt yritän.

Perustin kesän alussa oman toiminimen, koska erilaisia luokanopettajan työn ulkopuolisia koulutus- yms. hommia alkaa olla enemmän ja enemmän. Moni kehoitti aloittamaan yritystoiminnan. Nyt onkin hassua, kun koko ajan tulee erilaisia yhteydenottoja yrittäjyyden vuoksi. Yrittäjäjärjestöistä, kirjanpitäjiltä jne. Minä yritän sitten selittää, että kyse on on ihan pienestä jutusta, muutama koulutuskeikka silloin tällöin! Olen samalla esimerkiksi opetellut maksamaan ennakkoveroja.

Viihdyn kyllä mahdottoman hyvin myös aikuisten edessä kertomassa eTwinningistä tai tvt:n käytöstä koulussa, mutta sydämeni on kuitenkin luokassa oppilaiden luona. Eli ainakin toistaiseksi pysyn luokanopettajana ja teen näitä muita juttuja hyvin sivutoimisesti.

Olen nyt tänä lukuvuonna siis neljännen luokan luokanopettaja Ohkolan koululla Mäntsälässä. Jo kymmenes lukuvuosi siellä! Palasin myös Mäntsälän alakoulujen tvt-koordinaattorin hommaan. Sen myötä pyrin nyt syys-marraskuussa vierailemaan kaikilla kuntamme alakouluilla juttelemassa, missä mennään tietokoneiden ja muun siihen liittyvän kanssa heidän koulullaan. Sen myötä on sitten tarkoitus järjestää täsmäkoulutusta ja ohjata oikeita ihmisiä ottamaan yhteyttä toisiinsa. Olen jo lähetellyt sähköposteja kaikille opettajille.

KuumaTVT-hankkeessa olen coachina nurmijärveläisen Raine Ruokokosken kanssa Opettajien etä- ja täydennyskoulutushankkeessa, jossa yritämme saada näiden kymmenen kunnan opettajia jakamaan tvt-osaamistaan tekemällä pieniä videoita DreamBrokerin ohjelmilla. Vähän on ollut kankeaa tähän mennessä, mutta toivotaan, että innostus ja uskallus kasvaa. Olen periaatteessa myös ilmoittautunut kouluttajaksi lähikoulutuksiin, mutta voi olla, että siihen ei riitä aika. Päädyn tosin mahdollisesti kiertämään taas kuntia opettamassa ja rohkaisemassa tuon videointi-pilotin tiimoilta.

Opetushallitukselle teen edelleen innolla eTwinning-koulutuksia. Kävin viime viikolla kouluttamassa Kirkkonummella. Mahtava ilta! Loppuyhteenvedossa opettajilla oli hienoja ideoita tulevista kansainvälisisistä projekteista! Kiitos vielä teille siellä Kartanonrannan koululla!

Pyrin myös ylläpitämään yhdessä muiden kirjoittajien kanssa aktiivisesti luokkakohtaisia blogeja tvt:n käytöstä ko. luokka-asteella. Joskus jaksaa kirjoittaa enemmän, joskus taas ei.

Viikonloppuna ompelin torkkutäkin ja sain sillä pidettyä itseni pois tietokoneen äärestä yhden päivän ajan!