BYOD

Jatkan tässä BYOD (Bring Your Own Device eli Tuo oma laitteesi) -keskustelun pohtimista. Kirjoitin juuri kuudennen luokan tämän viikon tvt-tunnista, jolla sivuttiin aihetta.

 

Lapsiasianvaltuutettu otti juuri Helsingin Sanomien haastattelussa kannan, että "omia laitteita ei pitäisi tuoda kouluun". Tämä herätti aikamoisen keskusteluryöpyn sosiaalisessa mediassa. Tuodaanhan kouluun omat urheiluvälineet, oppilaat pyöräilevät kouluun eri hintaisilla polkupyörillä, vaatteita on kalliita ja edullisia jne. Onko siis järkeä kieltää omien laitteiden hyötykäyttö kaikilta vain sen vuoksi, että jollain oppilailla ei ole sellaisia.

Koulut kamppailevat jatkuvasti sen kanssa, että rajalliset rahavarat pitäisi jakaa monelle tarvitsevalle alueelle. Tietotekniikan hankinnat ovat suuria ja kalliita ja laitekanta vanhenee aina nopeasti. Valtaosa perheistä sen sijaan hankkii ainakin parin-kolmen vuoden välein uusia puhelimia tai padeja, ja älylaitteet ovat jo alakoulun nuorimpien käytössä.

 

Tämä kehityskulku on ollut nopeaa. Oma, nyt 22-vuotias esikoiseni sai aikoinaan kolmannella luokalla halvan peruskännykän ja senkin vain sen vuoksi, että hän alkoi kulkea itse suoraan koulusta linja-autolla soittotunnille. Kaksi vuotta nuorempi siskonsa sai sitten omansa muistaakseni jo toisella luokalla. Molemmilla oli vanhemmilla perityt peruspuhelimet. Silloin tunsin oloni vähän noloksi ja tunsin tarvetta selitellä tuttaville lastemme aikaista kännykän käyttöönottoikää.

 

Sen sijaan nyt 13- ja 14-vuotiaat poikamme aloittivat peruskoulun uusi kännykkä taskussa. Ja se tuntui silloin aivan luontevalta. Oli huojentavaa voida soittaa lapsensa puhelimeen ja varmistaa, että hän on oikeassa paikassa tekemässä sovittuja juttuja. Oma ajattelu oli muuttunut muutamassa vuodessa.

 

Ja näinhän useimmat muutkin vanhemmat ajattelevat.

 

Toisaalta ymmärrän täysin niitäkin, jotka ajattelevat, ettei alakoululainen tarvitse omaa puhelinta ainakaan ensimmäisinä kouluvuosina tai että riittää, kun sisarussarjan vanhimmalla alakoululaisella on puhelin repussaan.

 

Meillä kotonakin on pitäydytty siinä, että jos lapsemme hukkaa tai huolimattomuuttaan hajottaa puhelimensa, ei heti rynnätä kauppaan ostamaan uutta älypuhelinta, vaan sitten käytetään jonkin aikaa jotain perheen varastoon päätynyttä vanhaa puhelinta.

 

Mutta pakkohan on todeta, että useimmilla alakoululaisillakin on mukanaan älypuhelin ja monella myös joku pad. Jos koulun laitteet eivät riitä, onko sitten mitään huonoa siinä, että oppilas käyttää omaa laitettaan vaikka tiedonhankintaan?

 

Kuudesluokkalaisista jokainen pääsi tällä viikolla pelaamaan omaa Saarella-peliään, kun yksi pojista pelasi omalla padillaan. Tilanne oli täysin luonteva ja muut oppilaat olivat korkeintaan kiinnostuneita hänen laitteestaan. Eikä kenenkään tarvinnut istua parin kanssa pelaamassa.

 

Meidän koulullamme ei ole vielä langatonta verkkoa. En siinä tunnin alkusähellyksessä edes tajunnut ehdottaa, että jakaisin työkännykkäni verkon tämän oppilaan kanssa. Langaton verkko olisi todella tärkeä saada, kun ryhdytään käyttämään liikuteltavia laitteita, ovat ne sitten koulun tai oppilaiden. Kännykän verkko ei ole välttämättä kovin hyvä maaseudulla. Usein tuntuu, että olemme katveessa.

 

Edu.fi -sivulla pohdittiin tätä positiivisessa hengessä jo vuosi sitten.

 

"BYOD-strategian keskeiseksi eduksi on osoittautunut nimenomaan se, että infrastruktuurin omistajan tarvitsee investoida vain verkon ja palveluiden kehittämiseen, jolloin ne on varaa tehdä kunnolla, ja käyttäjät puolestaan investoivat omien mieltymystensä mukaisiin päätelaitteisiin, jolloin ne pysyvät vähintään yleisen hinta/laatu-kehityksen tasolla."

 

Olen ollut vielä itse arka kysymään huoltajilta mitä he ajattelevat tästä. Ehkä turhaan, vastaanotto voisi olla hyvinkin innokas ja hyväksyvä. Tässä onkin nyt sitten haastetta minulle!

Pohdintaa opetussuunnitelman ympärillä

Viikonloppu tuli, eikä yhtään liian aikaisin! Ensimmäinen kunnon työviikko vei mehut näinkin kokeneesta opettajasta. Mutta mukavaa on olla taas töissä. Hienoa, että edelleen pidän työstäni ja ammatinvalinnastani näin paljon.

Olen hieman hämmentynyt tämän lukuvuoden tietotekniikan opetuksen suhteen. Viime vuonna esittelin oppilaille monenlaisia sovelluksia ja harjoittelimme myös ihan perusohjelmien käyttöä. Teimme myös erilaisia elokuvallisia juttuja.

Nyt tuntuu, että haluaisin vähentää sirpaleisuutta ja keskittyä samoilla viikoilla samoihin teemoihin kaikkien luokka-asteiden kanssa. Helpottaisihan se omaakin elämääni.

Netikettiä ainakin pitää käydä läpi. Mitä netissä saa tai ei sovi tehdä?

Koodaus on tapetilla. En koe itseäni tällä saralla vielä asiantuntijaksi, mutta toki tapani syöksyä uusiin asioihin helpottaa varmaankin omaksumista. Teimmehän tietysti jo keväällä jotain. Koodaustunti ainakin. Mutta nyt haluaisin selvittää kunnolla itselleni, mitä uusi ops tarkoittaa tässä kohtaa. Mitä siis olisi vähintään tarkoitus tehdä milläkin luokka-asteella? Olisiko Scratch hyvä? Vai Ruby? Ja taasko alan ajatella tätä asiaa vain sovelluskeskeisesti?

Kävin katsomassa OPS 2016 - Perusopetuksen perusteluonnosta. Siellä sanotaan:

"Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yleissivistystä ja välttämätön kansalaistaito. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on hyvät mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tarvitaan oppimisympäristöjä, joissa oppilaat käyttävät opiskelussaan monipuolisesti laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. "

No niinpä. Välttämätön kansalaistaito ja yleissivitystä. Tältä ei kai kukaan enää voi sulkea silmiään. Mutta miten hyvin saadaan toteutumaan nämä tavoitteet kaikkien oppilaiden kohdalla? Liikaa riippuu vielä kunnan taloudellisesta tilanteesta, painotuksista rahojen jakamisessa (On niin monta muutakin kohdetta tvt:n lisäksi, jonne oikeasti tarvitaan varoja!), opettajien motivaatiosta ja osaamisesta, verkkojen toimivuudesta jne.

"Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella.

1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa."

Tämän koen toteuttavani hyvin jo nyt. Oppilaat tuottavat erilaisia asioita: esitelmiä, tekstejä, äänitteitä, kuvia ja elokuvia. Ja olen pitänyt tärkeänä käyttää ihan tavallisia perusohjelmia monenlaisten netistä löytyvien sovellusten rinnalla. Mutta ymmärtävätkö oppilaat teknologian toimintaperiaatteita? Käyttöperiaatteita kyllä, mutta toiminta?

" 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti ja turvallisesti."

Tärkeä asia, ehdottomasti! Ja tätä pitää korostaa jo alakoulun puolella. Tämähän lähtee ihan siitä, että yhteisessä käytössä olevia laitteita käytetään huolellisesti. Jo vuosia on tuntunut siltä, että lapsia on suojattava internetissä luuraavilta möröiltä. On kerrottava rehellisesti, mitä pitää tehdä, jos törmää arveluttaviin asioihin. Aikuisten tuki ja valvonta on välttämätöntä, erityisesti peruskouluikäisten kanssa. Mutta yhä suuremmassa roolissa on se, että oppilaan oma vastuu sisällöntuottajana korostuu. Mitä kannattaa tai saa julkaista? Missä? Miten kommentoidaan asiallisesti? Mitä voi seurata tyhmistä kuvista tai teksteistä, jotka päätyvät laajaan levitykseen?

Toisaalta on tärkeää esitellä, miten valtavan laajan yleisön voi saada hyville asioille. Miten voi esittää mielipiteitään tai ottaa kantaa. Miten maailma on pienentynyt.

"3) Oppilaita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä."

Tätä olen opettanut jo pitkään. Haemme tietoa ja inspiraatiota internetistä jatkuvasti. Haasteena koen ehkä eniten sen, että oppilaat oppivat löytämään oleellisia asioita ja pysymään kriittisinä löytämänsä tiedon suhteen. Ja tuottamaan lopputuloksen kuitenkin itse!

Hienoa olisi ottaa käyttöön enemmän sitä, että samanikäiset lapset eri kouluilla tekevät yhteistyötä tiedonhankinnassa ja -jakamisessa. Välineet tähän ovat jo olemassa, mutta ainakaan vielä en ole tätä paljoakaan toteuttanut. Ajatelkaa vaikkapa Suomen maantiedon opiskelua niin, että lapset eri puolilta maatamme kertovat omasta alueestaan muille.

"4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin. "

Verkostoituminen on haastavaa alakoulussa. Alle 13-vuotiaat eivät juurikaan saa rekisteröityä moniin sosiaalisen median palveluihin. Mutta opettajillahan ei tällaista estettä ole. On helppoa ja nopeaa löytää kollegoita ja miettiä, miten oppilaat saadaan tutustumaan toisiinsa.

Tässä on minulla vielä haastetta. Oppilaan oma luovuus ja työskentelytapojen etsintä jää usein kiireen ja vähäisen ajan jalkoihin.  Aion ohjata oppilaita enemmän ryhmätöihin, joissa hyödynnetään myös teknologiaa. Ja sitten täytyy pohtia miten ja mille kohderyhmälle tuotoksia jaetaan.

"Lisäksi oppilaita opastetaan tuntemaan teknologian erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä tässä tapahtuva jatkuva muutos".

Tätä olen tehnyt. Olen jatkuvasti innostunut kokeilemaan erilaisia sovelluksia, enkä rajoita sitä vain itseeni,vaan myös eri-ikäiset oppilaani ovat kokeilleet vaikka mitä! Lue vaikka luokkakohtaisia blogeja! Olemme myös olleet paljon yhteyksissä lähinnä Skypen kanssa eri puolille maailmaa!

"Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina."

Työelämästä puhuminen on vähän kaukaista alakoulussa, mutta tätäkin voi lähestyä vaikka vanhempien kautta.  On tämä kyllä vähän haastavan tuntuinen kohta käytännössä. Ehkä tuo vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyy alakoulussa enemmän vaikkapa kierrätyksestä tai jätteiden lajittelusta puhuttaessa.

"Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Näin he voivat hahmottaa sen merkitystä ja mahdollisuuksia globaalissa maailmassa. "

Tämä on se, mistä koko tvt-innostus minulla alkoi! Olen toteuttanut tietotekniikkaa hyödyntäen yli 30 eTwinning-projektia vuodesta 2006 alkaen! eTwinning tarjoaa turvallisen tavan olla vuorovaikutuksessa muun maalaisten oppilaiden kanssa.  En osaa edes kuvitella, miten muuten voisin toteuttaa tämän kohdan opetusuunnitelmassa.

Tästä tulee pitkä blogikirjoitus, mutta en malta vielä lopettaa.

Tässä on perusteluonnos luokkien 1-2 tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta:

"Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Leikinomainen työskentely on edelleen keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään yhä enemmän opiskelun välineenä ja kohteena. Oppilaat oppivat tieto- ja viestintä-teknologian perussanastoa ja tutkivat, mihin tarkoituksiin ja miten sitä käytetään lähiympäristössä.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen:Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä harjoitellaan ja opitaan niiden keskeiset käyttö- ja toimintaperiaatteet. Oppilaat saavat ohjausta näppäintaitoihin sekä muihin tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoihin. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia kuvien, äänen, videoiden ja animaatioiden tekemisestä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimiseen innostajana.

Vastuullinen ja turvallinen toiminta:
Oppilaiden kanssa pohditaan ja luodaan yhdessä tieto- ja viestintäteknologian turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Oppilaita ohjataan huomaamaan oikeiden työasentojen ja -tilojen sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitys hyvinvoinnille.

Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely:
Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla omia ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen:
Oppilaat saavat kokemuksia opetuksessa hyödynnettävien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. "

Ja sama sitten luokilla 3-6:

"Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä ja kokeilla omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Pohditaan teknologian vaikutusta omaan arkeen, otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista ja kokeillaan sen tuomia vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen:
Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. He harjaantuvat sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä sekä kuvan, äänen, videon ja animaation tekemiseen. Opetuksessa tutustutaan ohjelmoinnin perustaitoihin. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.  

Vastuullinen ja turvallinen toiminta:
Oppilaita ohjataan tieto- ja viestintäteknologian turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen. Harjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palveluiden käyttöä. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle.

Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely:
Oppilaita opastetaan etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään näitä lähteitä oman tiedon tuottamisessa ja harjoittelemaan tarjolla olevan tiedon kriittistä arviointia. Oppilaita kannustetaan etsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään teknologiaa työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen:
Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineen luonteen mukaisesti sekä ottamaan vastuun tehtävistään. Heitä kannustetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ilmaisun välineenä itsenäisesti ja yhdessä. Oppilaat saavat kokemuksia teknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. "

No niin. Onhan tuossa paljon asiaa. Minä olen niin sisällä tietotekniikan opettamisessa ja käytössä, etten koe tätä ollenkaan pelottavana, pikemminkin innostavana. Mutta on tässä nielemistä sellaiselle, joka ei koe tätä aluetta opettajantyöstä omakseen. Toivottavasti me aikuiset pystymme luomaan sellaisia toimintamalleja ja verkostoja, ettei kukaan jää yksin pähkäilemään! Ja kaikki lapset saavat sen, mitä opetussuunnitelman perusteissa lukee!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Luokan sisustuspalsta sekä uusia juttuja luokkakohtaisilla sivuilla

Kirjoittelin tässä illalla vielä kokemuksiani tämän syksyn ensimmäisistä tvt-tunneista eri luokilla. Ihan kaikkia en vielä jaksanut tehdä, mutta yritän kuitenkin taas aktivoitua vähän viime kevättä paremmin siinäkin!

On muuten hauskaa huomata, miten viime lukuvuonna kirjaamani tarinat toimivat itsellenikin nyt innoituksena. Tänäänkin tuli monta ahaa-elämystä, kun luin mitä vuosi sitten olin tehnyt oppilaiden kanssa.

Olen muuten löytänyt uusia inspiraation lähteitä itsellenikin. Pinterest on aivan mahtava! Löysin sieltä valtavasti kuvataiteen ideoita tälle lukuvuodelle. Samoin se oli aarrearkku, kun suunnittelin uuden luokkani sisustusta.

Olen muuten todella tyytyväinen luokkahuoneeseeni. Ilahdun ainakin vielä aina astuessani välitunninkin jälkeen sisään.

Erikoistuin kauan sitten opiskellessani historiaan, koska sitä oli helppoa tenttiä vauvan kanssa sekä kuvaamataitoon, josta olen valtavan innostunut. Onkin aika yllättävää, että olen nyt niin syvällä tässä teknologian hyödyntämisessä. Mutta kuten luokassani otetuista kuvista näkyy, olen myös visuaalinen ihminen, enkä viihtyisi ankean näköisessä luokkatilassa.

Toinen paikka netissä, josta olen viime aikoina löytänyt itseni usein löytyy Facebookista. "Alakoulun aarreaitta" -ryhmästä kerrotaan Opettaja-lehdessäkin. Sieltä saa aina nopeasti vastauksen ja apua muilta luokanopettajilta vaikka minkälaisiin ongelmiin. Facebookin "Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa" -ryhmä on ollut minulle tuttu jo pitkään. Eli vaikka et muuten viihtyisi "naamakirjassa", saattaisivat tämän tyyppiset ryhmät olla sinulle se juttu. 

Hyvää alkanutta kouluvuotta!

Me täällä Mäntsälässä aloitimme koulutyön jo viime viikolla, ennätyksellisen aikaisin ainakin minun kohta kaksi vuosikymmentä kestäneellä työuralla. Aloimme kuitenkin lukujärjestyksen noudattamisen vasta maanantaina, joten vielä täytyy tarkistaa koko ajan, mitä seuraavalla tunnilla tapahtuu. Tuttua kaikille opettajille, arvelisin.

Yhdysluokan opettaminen yli kymmenen vuoden jälkeen tuntui etukäteen hurjalta, mutta hyvin meillä on alkanut. Ja kiitos resurssiopettajan, ei koko 27 oppilaan ryhmä ole yhdessä monellakaan tunnilla.

Tietokoneita ei ensimmäisten kolmen päivän aikana avattu kertaakaan, mutta tämän viikon alussa palasimme taas tuttuun malliin, eli koneet avataan aamulla heti ensimmäiseksi ja suljetaan viimeiseksi. Eilen niillä olivat ensimmäiseksi kolmosluokkalaiset, jotka päivittivät salasanansa Petran planeetan sivuille. Nelos-viitoset olivat tehneet saman jo edellisenä päivänä. Isommat ennättivät jo harjoitella sivustolla olevan blogin käyttöä lyhyillä viesteillä kesälomastaan. En yleensä juurikaan käytä maksullisia ohjelmia, mutta tätä me olemme päässeet käyttämään testikäyttäjinä.

Olemme samoin käynnistelleet oppikirjoihin liittyvien tehtävien tekemistä verkossa. Olisi ihan toisen blogin aihe kertoa siitä, mitä kaikkea muuta olemme jo tehneet, mutta näin tämä tvt-syksy on käynnistynyt!

Oikein hyvää kouluvuotta kaikille!

Opetusvideoita ja Peda.net:ia

Juu, juu, kesäloma on alkanut! Mutta silti olen innostunut tässä eilen ja tänään Youtubesta löytyvistä mahtavista opetusvideoista!

Minulla on tulevana lukuvuonna yhdysluokka, 4.-5.luokka. On siis erittäin perusteltua yrittää löytää keinoja helpottaa opetusta ja mikä onkaan siihen sopivampaa, kuin etsiä valmiiksi videoita, joissa selitetään jokin opetettava asia. Syksyllä sitten voin joko antaa jo etukäteen läksyksi katsoa opeteltavan asian video tai voin näyttää sen oman opetukseni yhteydessä, jolloin oppilas voi tarvittessa käydä katsomassa sen uudelleen koulussa tai kotona. Aika näyttää, minkälaisia työtapoja tulen käyttämään! Olen itsekin tehnyt opetusvideoita, joten tämä on ajatuksena minulle tuttu ja mieluisa.

Siirryn nyt syksyllä käyttämään omien luokkieni kanssa uudistunutta Peda.net -sivustoa. Meillä ovat koulujen kotisivut olleet 2000-luvun alkuvuosista lähtien Peda.netissa. Nyt sivut ovat uudistuneet ja entistä monipuolisemmat. Suurin muutos lienee se, että kuka tahansa saa ilmaiseksi rekisteröitymällä ns. oman tilan, johon voi kerätä linkkejä, tallentaa tietoa jne. Siis kuka tahansa ihminen!

Kunnat saavat sitten eri sopimuksilla kouluilleen tai muille tahoille sivut. Mäntsälällä on jo uudet Peda.net -sivut, mutta eipä niitä taida vielä käyttää kukaan muu kuin minä. Mutta osaanpa sitten neuvoa muita, kun siirtymisen aika oikeasti tulee! Vielä se ei ole välttämätöntä, vaan vanhatkin sivut ovat käytössä vielä pitkään.

Olen nyt upottanut näitä löytämiäni opetusvideoita juuri sinne uuteen Peda.nettiin. Tällä hetkellä siellä on videoita matematiikkaan, äidinkieleen, tietotekniikkaan ja "Science"- aineisiin. Youtubesta löytyy vaikka mitä, enkä ole vielä edes aloittanut esimerkiksi Vimeon selaamista.

Erityisen mainio kokoelma alakouluun sopivia opetusvideoita Youtubessa on nimeltään Opetustuubi. Myös Juha Pietiläinen on ladannut hyviä videoita matematiikkaan ja ainakin fysiikkaan. Myös Aivoapina-nimisestä kokoelmasta löytyi videoita matematiikkaan. Ja AgoraCenter -nimisen käyttäjän sivulta löytyi kaikenlaista ainakin veteen liittyvää. Ja sitten on vielä ainakin Heisaope, jolla on videoita moneen oppiaineeseen.

Te lukijat voitte vapaasti käyttää näitä keräämiäni linkkejä omassa opetuksessanne taas syksyllä. Eiköhän se ole videoiden alkuperäistenkin lataajien toive!

Olen ensi viikosta lähtien enemmän ja vähemmän poissa kotoa, joten en kuitenkaan lupaa käyttää koko kesälomaa uuden lukuvuoden ideointiin!

Toivotan kaikille oikein rentouttavaa ja aurinkoista kesälomaa!

Mushy Rooms

Olipa mukava sähköposti tässä pari päivää sitten. Minuun otettiin yhteyttä OYOs Games -nimisestä yrityksestä. He olivat huomanneet pitämäni blogin ja kysyivät sen perusteella haluaisinko testata suomennoksen alla olevaa peliä Mushy Rooms. Pelissä opetellaan sieniä ja pyritään innostamaan lapsia sienestämään.

Sovimme, että saamme elokuussa koulullemme Windows-laitteet testijaksoksi. Saa nähdä ryntäävätkö ohkolalaiset lapset sen jälkeen sienimetsään!

Pelin suomenkielisillä sivuilla lukee muuten näin:

Apua kaivataan!

Etsimme ihmisiä auttamaan meitä pelin testaamissa sen aikaisessa versiossa. Tällä tavoin myös varmistamme, ettei yksikään lapsi joudu pettymään.

Ota siis yhteyttä heihin, jos kiinnostuit!

Video koulutulokkaiden avuksi

Teimme jo toista kertaa meillä Ohkolan koululla videon tulevien ekaluokkalaisten avuksi. Nykyiset ekaluokkalaiset pohtivat oman opettajansa avulla mitä koulussa oikein saa tehdä, mitä ei saa tehdä ja mitä kaikkea pitäisi muistaa tehdä.

Opettaja kokosi oppilaiden ideat sitten kohtauksiksi ja antoi minulle. Minä mietin viidesluokkalaisten, ykkösten koulukummien, kanssa, kuka kuvaa mitä ja kuka ekaluokkalaisista oppilaista esiintyy missäkin kohtauksessa.

Seuraavaksi ykkösten ja viitosten opettajat sopivat keskenään kuvausaikataulun. Melkein kaikki kohtaukset saatiin kuvattua yhdessä päivässä.

Alunperin olimme suunnitelleet, että viidesluokkalaiset myös editoivat tämän opastusvideon. Nyt erinäisistä syistä johtuen kuvaus oli kuitenkin jäänyt niin lähelle tulokkaiden tutustumispäivään, että minä editoin elokuvan iltatöinä. Mukavaa puuhaa onneksi! Kuvausten käsikirjoitus oli niin selkeä, että elokuvan kokoaminen sujui nopeasti.

Kun elokuvaprojekti oli valmis leikkeiden järjestyksen ja katkomisen osalta, valitsin musiikin. -Hissimusiikkia, totesi teinipoikani katsottuamme äsken valmiin elokuvan. No, pyrin löytämään rauhallisen taustakappaleen ja siinä luullakseni onnistuin.

Tänään koulussa ekaluokkalaiset tulivat yksi kerrallaan luokseni kolmosten kuvaamataidon tuntien aikana äänittämään selostuksia elokuvaan. Windowsin elokuvatyökalun projekteissa kuuluu alkuperäisen videoleikkeen ääni ja sen lisäksi siihen voi lisätä yhden ääniraidan. Näiden lisäksi on mahdollista äänittää selostus, jonka voi lopuksi vetää haluttuun kohtaan. Kolmasluokkalaiset hiljentyivät aina kiitettävästi hihkaistessani: -Äänitys!

Koulupäivä loppui kesken ja muutama selostus puuttui vielä. Siskoni tokaluokkalainen Roosa-tytär antoi naapuriapua toiselle Mäntsälän alakoululle ja äänitti loput ohjeet. Hänen äänensä sopii minun juontojani paremmin ensimmäisen luokan oppilaiden äänien joukkoon. Kiitos, Roosa!

Ja sitten opastusvideo olikin jo valmis! Vähän siellä taas äänileikkeet naksuvat, tuulen kohina kuuluu mikrofonissa ja kaikesta tarkistamisesta huolimatta kukaan ei kuuluta "Ruokailu" -kohdan alkamista. Mutta näistä huolimatta tulos on mielestäni suloinen! Lapset esiintyvät luontevasti ja kuvaus oli tasokasta! Hyvä oppilaat!

Tässä tulos, Ohkolan koulun koulutulokkaiden opastusvideo 2014:

Ja tässä vielä vastaava tuotos viime keväältä: